Terve!
Kuten aiemmin tässä viestiketjussa lupasin niin kävin keskusteluja meidän lakimiehemme kanssa. Se mitä minulle jäi tuosta keskustelusta käteen tukee hyvin Tuukan jo täällä esittämiä seikkoja. Alla keskeisimmät asiat…
Järjestyslain (2 §) mukaan yleisellä paikalla tarkoitetaan mm. tietä, katua, jalkakäytävää, puistoa tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä. Yleiset paikat ovat avoimessa tilassa olevia alueita, joille pääsee joutumatta kulkemaan oven tai portin kautta. Paikan tulee olla tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai sitä tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti, yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikan omistaa. Esimerkiksi normaalit kerrostalojen pihat, joihin ei kuljeta lukittujen ovien tai porttien kautta, ovat yleisiä paikkoja. Näin ollen asuinkerrostalojen lukitsemattomat pihat ovat lähtökohtaisesti yleisiä paikkoja, joten niiden läpi saa kulkea ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia. Pienehköissä asunto-osakeyhtiöissä on kuitenkin mahdollista, että yhtiön omistamat piha-alueet on joko yhtiöjärjestyksessä tai sopimalla jaettu eri asuntojen asukkaiden yksityisalueisiin (esim. rivitaloasunnon piha), jolloin kyseessä ei enää ole yleinen paikka.
Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noilla yleisillä pihoillakaan voisi välttämättä kulkea täysin vapaasti. Jokamiehenoikeudet eivät koske piha-alueita. Piha-alueen käytöstä päättää lähtökohtaisesti se, jolle sen hallintaoikeus kuuluu eli esim. omakotitalossa yleensä asukas ja kerrostalossa yleensä taloyhtiö riippumatta siitä, onko tontti vuokrattu vai omassa omistuksessa. Monet kiinteistöalan juristit ovat katsoneet, että taloyhtiö saa päättää hallitsemansa tontin käytöstä esim. laittamalla “Läpikulku kielletty” -kyltin tai aidan ja portin alueelle. Päätökset on kuitenkin tehtävä hallituksen kokouksessa tai yhtiökokouksessa, eivätkä yksittäiset taloyhtiön osakkaat/asukkaat voi omin päin tehtailla kieltoja. Taloyhtiöt voivat siten kieltää läpikulun ja kieltoa pitäisi noudattaa, mutta sen rikkomisesta ei oikeastaan voi seurata mitään virallisia seuraamuksia. Kieltokylttien asema on jossain määrin epäselvä, sillä ne eivät perustu lainsäädäntöön, eikä niitä koskevaa oikeuskäytäntöä ole.
Yksityisalueella tarkoitetaan puolestaan rikoslain (24:11 §) mukaisesti kotirauhan suojaa nauttivia paikkoja, joita ovat mm. asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat. Kotirauhan suojan kohteena on koti ja sen välitön ympäristö. Kotirauhan suojan ulkopuolelle jäävät lähtökohtaisesti esim. kerrostalon ulko-oven ulkopuoliset alueet. Kotirauhan suojamaa aluetta ei voi omatoimisesti muita sitovasti laajentaa rikoslaissa määriteltyä suuremmaksi esim. aitaamalla aluetta tai asettamalla “Yksityisalue” tms. -kylttejä. Yksityisalueen määritelmä tulee suoraan rikoslaista, eikä sen sisältöä voi yksittäinen asukas tai taloyhtiö päättää.
/ Markku Huotari, HSL