Ohjelma ipaq'lle ?

Tervehdys kaiille.

Olen aloittelija, törmäsin vasta asken OSM-asiaan ja kiinnostuin; se track’ien kerääminen toisi lisä motivaatiota pyöräilyyn/kävelyyn. Tampereen itä-puolella on paljon valkoista!
Kalustosta on nyt kysymys; mulla on vanha Garmin GPS 76 mutta siinä on muistissa tilaa vain 2048 track-point’ia. Taltioiduista trackeistä häviää aika-data ts. ei voi käyttä OSM’aan?!
Käytössä on myös vanha ipaq 3630 + holsteri johon sää niin suuren CF-kortin kuin kukkaro kestää! GPS’n ja ipaq yhteys pelittää, olen käyttänyt hiukan OziExplorerCE’tä, mutta on demo-versio ja kokeilut ovat alussa.
Jotta en turhaan puuhastelisi väärillä ohjelmilla kysynkin kokemuksia; mikä olisi helppokäyttöinen softa (freeware!) ipaq’lle track’ien taltioimiseen, tietysti jos OziExpCE on käyttökelpoinen jatkan sen opiskelua.
ipaq ei paljon paina repussa ja yhdelle 1 GB kortille saisi varmaan pyöräillä ihan tarpeeksi!

Hyviä pyöräilykelejä

Jouni

Terve.

Ozi on ihan hyvä ohjelma trackien keräämiseen, vaikka ei freewarea olekaan. Sopiva tallennuspisteiden maksimiväli kävelyyn/pyöräilyyn on minun mielestäni jotain 30 metrin luokkaa, Ozihan tallentaa hienosti pisteitä automaattisesti tiheämpään, jos suunta tai nopeus muuttuu asetuksista säädettävää raja-arvoa enemmän. Jos laittaa screen control:in päälle, niin waypointeja voi tökätä näytöltä mainiosti vauhdissakin. Jos vielä sanelee kännykkään, mitä pisteen kohdalla oli, niin se helpottaa jatkotyötä. Alpo Hassisen OSM Map -ohjelmalla voi kaapata Ozissa suurin piirtein oikealle paikalle asettuvia taustakarttoja, tosin ne on ajettava ensin Ozin “Image to ozf” -ohjelman läpi ennen kuin niitä voi käyttää OziExplorerCE:ssä. OSM-taustakartta on hauska, jos sellaisen jaksaa askarrella, koska silloin huomaa heti OSM:n virheet ja puutteet. Sivuvaikutuksena pysähdykset lisääntyvät, ja tulee kiusaus poikkeilla alkuperäiseltä reitiltä. Mapnik-karttataso ei kirkkaalla säällä iPaqin näytöltä oikein tahdo erottua, Osmarender-kartat toimivat ulkokäytössä paremmin.
Muista laittaa OziCE:llä asetus “Log track to file” päälle, ja laittaa tallennustiedoston paikaksi joku pysyvä muisti, ettei kerätyt tiedot pääse katoamaan iPaqin akun hyytyessä. En tosin tiedä, onko uusien iPaqien kanssa enää tuota vaaraa. Vanhimmista versioista häipyivät akun loputtua sekä tiedot että kaikki itse asennetut ohjelmat.

Siitä aikadatasta vielä, gpx-tiedosto on täysin käyttökelpoinen JOSM-editorissa, vaikka aikadata puuttuisikin, mutta sitä ei voi ladata OSM-palvelimelle. Latauskin onnistuu, jos lisää gpx-tiedoston jokaiseen trackpoint:iin tämän tapaisen time-elementin vaikka teksturilla:
2008-04-12T11:04:17.000Z
Lataus onnistuu, vaikka aika olisi kaikilla pisteillä sama. Huonona puolena on se, että tälla tavalla korjattu gpx-tiedosto tulee kyllä näkyviin JOSM:ssa, mutta ei Potlatch-editorissa.

Kiitos kommenteista.

iPaq’sta vielä: tilanne on lähes kuvaamasi kaltainen, akku on hyytyt ajat sitten, ajelen virtalahteellä tai erillisellä akulla. Huomasin, että OziExplorerCE’n voi ladata *.zip tiedostona PC’lle, purkaa tuo zip-tiedosto PC’llä ja siirtää koko purettu hakemisto CF-kortille vaikka tuommosen USB-liityntäisen kortinlukijan avulla. Sitten CF-kortti iPaq’n holsteriin ja ko. ohjelmaa voi ajaa iPaq’ssa ja taltioida tietoja kortille ilman että ne häviää kun virrat loppuu/katkeaa. Tarvii tietysti tuon holsterin.
Olen ladannut Kansalaisen karttapaikasta eräällä netistä löytyneellä Python-scriptillä paikallisia karttapohjia ja konvertoinut ne Ozi’lle ja ja OziCE’lle ja verrannut noihin ajamiani track’ejä. Ja siitä seuraava kysymys: Garmin GPS76 kootut trackit on tarkkoja aukeilla paikoilla (pyörällä ajettuja) mutta metsäisellä alueella tulee usein 50…100. metrin siirtymiä. Ilmeisesti joku satelliitti katoa ‘näkyvistä’. Voiko asialle tehdä mitään, siis, että tulisi tarkkoja ‘kerta heitolla’. Voihan noita track’jä korjailla vaikka Ozi’ssa, mutta ei kovin ‘tuotanto-tehokasta’ ja eikä varmaan aivan ‘hengen’ mukaistakaan?
Nyt jälkikäteen olen oppinut, että GPS76 on ensi sijaisesti tarkoitettu ‘vesi-käyttöön’, jolloin signaalia harvemmin puut varjostaa, ts. ko. laitteen herkkyys voi olla huonompi kuin ‘pusikko’-käyttöön tarkoitetuilla laitteilla.
Lähinnä kaipaisin kommenttia onko nopeudella oleellista merkitystä pisteiden tarkkuuteen metsäisellä alueella. Voin itsekin tuon kokeilla mutta jos joku on jo kokeillut. Tietysti voi ajella saman reitin useamman kerran mutta…
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen GPS76 pienestä track-muistista; ongelma iski kun yritin seurata OSM-ohjeissa ollutta suositusta 1 s taltiointi tiheydestä, jo muutamissa liikenne valoissa seisahtuminen täyttää muistin niin, että ei pääse kuin muutaman kilometrin. Kun valitsin 'Setup Track Logi 'ssa 'Record Method’ksi ‘Auto’ ja 'Interval’ksi ‘Most Often’ pisteitä tulee keskimäärin 26/km. Vähän/paljon? Tarttee kokeilla tuota 1 / 30m vinkkiä.

Em. ongelma tietysti haittaa pyöräteillä joissa metsä on lähellä, leveimmillä teillä tuskin haittaa?

Metsässä syntyviä heittoja ei taida voida estää mitenkään tuolla laitteella. Minun
mielestäni on kyllä parempi korjata trackit kuin olla korjaamatta, jos kerran
tietää, että niissä on virhettä. Harhapisteistä syntyy vain hirveä sotku.
Pusikossa mittaamisessa auttaa, jos vastaanotin on herkkä. SirfIII-sirua kehutaa, mutta
minulla ei ole omia kokemuksia siitä. Pusikko- ja kaupunkimalliset laitteet myös
ilmeisesti siivoavat ulostulosignaalia ohjelmallisesti, eli jos fixiä ei ole tai
gps-sijainti poikkeaa järjettömän paljon edellisestä paikasta, niin ulos tuleekin
aikaisemman paikan, nopeuden ja kulkusuunnan mukaan laskettu sijainti.

Metsässä ja metsän reunassa on helpompi mitata taitepistemenetelmällä (stop-and-go).
Siinä pysähdytään paikalleen, tarkistetaan että fix on kunnossa ja PDOP näyttää
järkevältä, ja kerätään sijaintitietoa vähintään puoli minuuttia. Sijainnin
keskihajonnan mukaan arvioidaan, onko mittauksessa vieläkään mitään tolkkua, ja jos
on, niin pisteen koordinaatiksi tallennetaan gps-havaintojen keskiarvo. Jos mikään
muu ei auta, niin sitten siirrytään aukealle paikalle, missä mittaus onnistuu, ja
siirretään pistettä kompassisuunnan ja etäisyyden perusteella. Tällä tavalla parin-
kolmen tuhannen euron laitteilla voi päästä 3-5 metrin tarkkuuteen ilman
korjauspalvelua tai omaa gps-tukiasemaa. Tulokset tiedonkeruuohjelmasta
saadaan ulos jossain GIS-muodossa. OSM:ää ajatellen menetelmässä on se huono puoli,
että mittauksista ei kerry mitään sellaista, minkä voisi ladata palvelimelle todisteeksi tehdystä
työstä. Periaatteessa menetelmä sopisi myös kaupunkiin, jossa gps:llä tahtoo olla vaikeuksia
heijastusten takia. Parasta kuitenkin laittaa huomioliivit päälle ennen kuin asettuu sinne risteyksen
keskipisteeseen mittaamaan. Rakennuksiakin voi laittaa paikalleen samalla menetelmällä, mutta
jonkun miljoonanurkkaisen koulurakennuksen mittaaminen on hitaampaa ja tylsempää kuin
voi arvatakaan. Neliskulmaisia taloja voi aika hyvin piirtää katujen väliin ihan käsivaraltakin
ilman mitään mittauksia, tai mittaamalla vain yhden nurkan paikan.

Tuli muuten mieleen, että koska pääkaupunkiseutu on suurelta osalta tehty ja säädetty
Yahoon kuvien päälle, ja niissä on harmillisen paljon oikaisuvirhettä, niin voisi
olla hyvä ajatus mitata gps:llä tukipisteitä helposti kuvalta erottuvista kohteista.

Olenkin yrittänyt säätää noita kantakaupungin kohteita tarkempien mittauspaikkojen avulla. Helsingissä on se hyvä puoli, että ruutukaava on käytössä kattavasti ja JOSMissa on “järjestä viivalle” ja “suorakulmaista” -toiminnot sekä mittausmahdollisuus jolla voi arvioida “kadun keskiviivasta kaista + pysäköidyt autot + jalkakäytävä = vähintään 7 metriä talon seinälle + paikalliset levennykset” (esim. kävelee kadun ja arvioi että tuo syvennys seinässä on 3 metriä, siihen ei mahdu lyhytkään auto pitkittäin mutta poikittain jäisi paljon tyhjää tai korttelin nurkasta syvennyksen alkuun on viiden ison perheauton tila → 25 m). Rannoilla ja torien reunoilla saa useammilla toistoilla riittävän tarkkoja vertailupisteitä vs. jopa 30-60 metrin heitot jossain Aleksanterinkadulla. Lisäksi mahdollisuus asettua sen sisämaahan lähtevän tien keskiviivan jatkeelle mutta turvallisesti jalkakäytävälle.

Kantakaupungissa lähinnä eteläisessä Kruununhaassa tämä on viimeistelemättä, Liisankadun pohjoispuolenkin siistin keväällä. Myös Taka-Töölöä kauempana viilaukset ovat olleet ainakin omalta osaltani satunnaisia ja Yahoon heitot useinkin 10-15 metriä verrattuna useampien käyttäjien jälkiin siellä missä ilmeisesti tietkin olivat vielä alkujaan vain yahoo-kuvien perusteella.