Hei,
tuli mieleen onko kukaan selvittänyt vanhojen karttojen käyttöä , esim vesistöjen piirrossa OSM:iin?
Täältä Lahden suunnalta on ainakin vuodelta 1875 olevat “senaatin kartat” topo muodossa jotka on hyvin tarkasti piirretty.
Onko siis kellään tietoa näistä tekijän oikeuksista?
doni
Vanhojen karttojen osalta asia vaikuttaa selvältä: jos kartan on tehnyt joku nimetty tekijä, niin suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Jos kartan tekijää ei ole nimetty, kuten maanmittaushallituksen/maanmittauslaitoksen kartoissa, niin suoja-aika on 70 vuotta kartan julkaisemisesta. Eli tällä hetkellä vapaita ovat ennen vuotta 1939 julkaistut kartat.
Kaikki muu onkin sitten epäselvää. Onko esimerkiksi vanhan kartan skannaaminen ja mahdollinen skannatun kuvan korjailu ja georeferointi niin älyllistä toimintaa, että tulokseksi saatava digitaalinen kartta on uusi tuote, jolla on omat tekijänoikeutensa? Kuinka paljon korjailua ja muuntelua tähän vaaditaan, koska pelkka skannaaminen ja kuvatiedoston tallentaminen ei varmaankaan riitä? Esimerkiksi luovutetun Karjalan karttojen sivustolla http://www.maanmittauslaitos.fi/Tuotteet_ja_palvelut/Kartat/Karjalan_kartat/ lukee
“CD:illä olevien Karjalan karttojen tekijänoikeus (copyright) kuuluu Maanmittauslaitokselle tai Topografikunnalle. Karttoja saa kopioida, monistaa ja julkaista ei-kaupallisiin tarkoituksiin vapaasti.” Tässä ilmeisesti on lähdetty siitä, että CD:llä olevilla skannatuilla kartoilla tekijänoikeudet alkoivat juosta vuodesta 2009, vaikka alkuperäisten paperikarttojen oikeudet vanhenevatkin jo ihan lähivuosina.
Digitaalisissa aineistoissa käydään kädenvääntöä siitä, onko paikkatietokanta omaperäinen teos vai kasa faktoja, jolloin sitä ei koskisikaan tekijänoikeus vaan korkeintaan luettelo- tai tietokantasuoja. Silloin suoja-aika on 15 vuotta julkaisuhetkestä. Tämä alkaa käytännössä vaikuttaa vasta vuonna 2013, mutta silloin ilmeisesti esimerkiksi kadunnimiluettelo vuodelta 1998 muuttuu vapaaksi. Jos Maanmittauslaitoksen paikkatietokanta olisi tietokanta, ja jos se olisi jollakin tavalla julkaistu vuonna 1998, niin tuon ajanhetken versio vapautuisi myös, mutta eiköhän sitä koske tietokantasuojan lisäksi jotkin muutkin ehdot.
Mutta niitä senaatin karttoja voi käyttää vapaasti, ellei niitä ole merkitty sellaisen nimetyn ihmisen tekemäksi, joka on ollut elossa vielä vuonna 1939. Voit vaikka skannauttaa ja georeferoida ne ja laittaa nettiin jakoon jos huvittaa, mikä olisikin hauskaa. Ihan ilmaista se ei ole, itse olen maksanut skannauksesta isolla skannerilla 10 euroa per kartta koosta riippumatta. Osan olen georeferoinut ja tallentanut geotiffeiksi, osa on vielä olemassa pelkkinä skannattuina kuvina, eikä yksikään ole netin kautta ladattavissa. Voisin kyllä laittaa, jos sellaisia karttavarastoja jossain on. Helsingistä ja Sipoosta minulla on aikakin muutama riittävän vanha skannattu kartta jossain levyllä olemassa.
Tässä linkki vuoden 1875 senaatin karttoihin lahden seudulta.
http://www.kukamitalahti.fi/main.php?id=660
Käsittämättömän tarkat kartat korkeuskäyrineen sen ajan tekniikalla.
Taitaa olla kuitenkin niin että webistä löytyvät karttojen tekinjänoikeuden omistaa skannaaja, vai ?
doni
“2 § … Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.”
Skannaus voisi olla tällä perusteella vain kappaleen valmistamista, jolloin “uutta” tekijänoikeutta ei kuvatiedostolle synny. Käytännössä koska asiasta ei ole tiettävästi oikeutta käyty, vetoaisi rahan tai kontrollin perään kärkäs skannaajataho riitatilanteessa seuraavaan (perusteena 4§ alla): “me muuntelimme sitä yhdistelemällä skannaukset ja kohdistamalla tunnetut pisteet oikeisiin koordinaatteihin”. Kuten aiemmassa viestissä mainituilla Karjalan kartoilla on jo vedottu.
“4 § Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.”
Turha arvailla, jos voi kysyä. Täältä löytyy yhteystiedot http://www.narc.fi/Arkistolaitos/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote_100909.html, ja kun kyse näyttää olevan Kansallisarkistosta, niin kyllä sieltä saa varmasti myös vastauksen.
Minä kyllä luulen, ettei Senaatin kartastosta kannattaisi kovin paljon asioita viedä OSM:iin. Esimerkiksi ne rantaviivat ovat kartoittamisen jälkeen ehtineet muuttua maan nousemisen ja järvien kuivattamisen takia varmaan melkein kaikissa vesissä. Paikannimet olisivat varmaan parhaiten käyttökelpoisia sellaisenaan, vaikka kirjoitusasu on saattanut muuttua sadan vuoden aikana. Paras paikka tuolle hienolle aineistolle olisi omana karttatasonaan jossain julkisessa WMS-palvelussa. Silloin sen saisi helposti minkä tahansa karttaohjelman taustalle, esimerkiksi JOSM:in. Minäpä kysynkin saman tien, saisiko tuollaisen palvelun tehdä ja onko skannatut kartat valmiiksi georeferoitu.
Teille voi olla toisaalta kiintoisaa lisätä esim. tietoja “tie oli tässä jo vuonna 1820” (tai vastaavia vuosilukuja). Sellaisia noista saisi hyvin; vielä jos ne wms:llä saa josmin taustaksi niin poimintoja on helpompi tehdä.
Kannatan. Voisikohan tuohon kehittää jotain vakiintunutta tapaa? Entä puretut tiet? Olisikohan relaatioista apua? Vanha tiehän voi olla jaettu nykyään erinimisiin pätkiin tai osa vanhasta tiestä on voitu nimetä uudelleen, kun tietä on oikaistu. Esimerkiksi Johannebergintie Sipoossa lienee ollut ennen Nikkiläntie tai Jokivarrentie, ennen kuin tietä 1521 on oikaistu.
Esimerkiksi Lahdentie (140) ja Lahdenväylä (E75, 4) katkaisivat monia pikkuteitä Keravalla ja Jokivarressa joskus 1960-luvulla ja vuonna 1973 ja myöhemmin pohjoisempana, kun moottoritietä jatkettiin Järvenpäästä eteenpäin. Kehäteiden liepeillä reitit ovat muuttuneet ihan viime vuosinakin.
Olisi kiinnostavaa käyttää ajassa kelattavaa SlippyMapia, josta näkisi, kuinka alue on kehittynyt. Aika-akselin voisi kytkeä vaikka hiiren rullaan. Olisikohan aika perustaa wiki-sivu OpenPastMap tai jotain?
Musta olisi paras jos puretut tienpätkät merkkaisi omina polkuinaan esim. tageilla
was:highway=track (niin, mikä luokiteltaisiin 1800-luvulla primary:ksi? 
)
year_off=1960
was:surface=unpaved
jne. Tällainen menee tietysti helposti sekavaksi editoida jos vanhoja teitä ja linjauksia on pienellä alueella useammalta vuosikymmeneltä, mutta muutaman vanhan linjan kanssa toimimisen pitäisi vielä onnistua.
Joillekin teille, kun tuollaiseen tietoon törmäsin, laitoin year_on=<1820 (ts. “pienempi kuin=ennen 1820”) (tai-mikä-olikaan-vuosi). Vaikka year_on on ollut jo “alusta” asti Map Features -sivulla, muoto pienempi kuin -merkkejä käyttäen on ihan omaa kehitelmääni muttei varmaan/toivottavasti hajota mitään ohjelmaa.
Periaatteessa pitäisi sopia jotkut merkinnät tietyille tapauksille, esim. Kuninkaantien osalta:
Samoin Lahden oikorata katkaisi metsäteitä, Keravan ja Järvenpään välillä pikkupolkujen päähän ajeltuani navigaattori (2007 malli) jopa ehdotti jatkamaan pellon ja kiskojen poikki entistä, nykyään olematonta tiepohjaa…