Kysymyksiä teiden ja katujen nimistä

Hei,

Olen aivan vasta-alkaja näissä hommissa joten kyselen varmaankin itsestään selivä asioita - yrittäkää kestää, yritän vielä olla hyödyksikin :slight_smile:

Ajattelin vilkaista minkä verran Suomen OSM-kartassa on katuja ja teitä nimettynä. Tarkoituksena on kaivaa selville nimiprosentit kaikista kunnista.

Latasin http://download.geofabrik.de/osm/europe/finland.osm.bz2 paketin ja ryhdyin greppaamaan. Kaikenkaikkiaan n. 22700 uniikkia tien/kadunnimeä. Vain hyvin vähän silmiin sattuneita ilmeisiä kirjoitusvirheitä :slight_smile: Mieleen tuli joukko kysymyksiä joihin palaan mahdollisesti myöhemmin jos en löydä vastauksia itse.

Yksi erikoinen seikkä oli se että osm-tiedostossa esim. Valtatie 1:stä nimettiin Valtatie 1:ksi, Valtatie 1, E18:ksi mutta silti rendatussa kartassa näkyy koko matkalta pelkkä kaunis sininen laatikko ja sen sisällä pelkkä ‘1’. Sama pätee myös muihin valtateihin. Mistä tuo tieto tulee?

Onko kenelläkään tietoa onko Itellan kunnittaiset katu/tielistat saatavilla laillisesti? Ohjelmallisesti olisi mahdollista myös käyttää Itellan verkkopalvelua mutta onko se hyväksyttävä proseduuri?

-Mursti-

Löysinkin vastauksen itse :slight_smile: valtatie kysymykseen. ref ja int_ref http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tags#References

Hämärästi muistan joskus olleen tapauksen, jossa kolmas osapuoli teki paremman postinumeropalvelun tms. kuin mitä silloisella postilla oli webissä tarjolla. Palvelu piti sulkea kun posti laittoi lakimiehet asialle.

Itellan verkkosivuilla on:

Mielestäni tuossa kielletään aika selkeästi sivuston tietojen käyttö esim. OSM:ssä, varsinkaan viimeinen lause ei jätä mitään tulkinnan varaa…

Onko kukaan edes yrittänyt kysyä lupaa? Postinumeroista olisi apua haettaessa osoitteita, ja OSM-tietokantaan voi toki liittää metadataa. Sen sijaan muunnoksissa OSM:stä johonkin muuhun muotoon osa tiedoista voi jäädä pois.

Mkgmap osaa piakkoin tehdä sellaisia Garminiin sopivia karttoja, joista voi hakea teitä ja risteyksiä. Postinumerosta voisi siinä monesti olla enemmän apua kuin kaupunginosan tai kylän nimestä.

Kaupungeilla kaiketi on oikeus teidensä nimiin. Olen suunnitellut selvittäväni, miten pääkaupunkiseudun suomen- ja ruotsinkieliset teiden nimet ja osoitenumerot voisi saada käyttöön. Tietohan on jo olemassa, esimerkiksi palvelussa http://kevytliikenne.ytv.fi. Siellä on myös kaikenlaisia POI-tietoja.

Tuo viimeinen virke on kyllä tappaja :expressionless: Mutta onko se laillisesti sitova? Tekijänoikeuslaki koskee ymmärtääkseni vain aineiston levittämistä. Jos aineistoa käyttää muuten (esim. vertailevaan tutkimukseen jossa osaakaan aineistosta ei sellaisenaan levitetä eteenpäin) niin mihin lakiin (sopimuslaki?) tuo viimeinen virke perustuu? Ja jos se on Itellan käyttösopimusehto niin muuttuuko se sitovaksi vain palvelua käyttämällä ilman että siitä edes tietää (vrt. tietokoneohjelmien EULA)? Ymmärtääkseni sopimus on sitova vain jos molemmat osapuolet ilmoittavat suostumuksensa (jotenkin).

Ilmeisesti tämä asia ei selviä muuten kuin Itellasta kysymällä :expressionless: Ja melkein jo aavistaa vastauksen :frowning:

Luettelosuoja toki suojaa jonkun eli esim. kaupungin luomaa listaa/tietokantaa (myös “laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisia osia”) niistä katujen nimistä (ja osoitenumeroista), 15 vuotta luettelon luomisvuodesta tai 15 vuotta julkaisuvuodesta jos työ on “saatettu yleisön saataville” 15 vuoden sisällä luomisesta. Kuitenkin muualta kerättynä luomme itse sen listan (josta tullee lähes samanlainen) eikä nimiin sikäli ole enempää oikeutta… Tuo kevytliikenne.ytv.fi näyttää olevan Logican tekemä, joka on kai maksanut maltaita maanmittauslaitokselle karttadatasta/n käyttöluvasta.

Varmasti (IANAL) vuoden 1978 puolella tehdyn osoite/koordinaattitietokannan voisi syöttää osmiin, jos sellaisen listan jostain saisi. Tuoreemmankin jos sitä ei varmasti ole saatettu yleisön saataville ajoissa.

Koskee myös kappaleiden valmistamista, jota on myös omaan käyttöön, koneelle tehdyt kopiot jne., joka on osittain omaan käyttöön sallittu tietyistä teoslajeista.

Verkkopalvelujen käyttöehtojen laillisesta sitovuudesta ei kai ole toistaiseksi kuin eriäviä mielipiteitä… Luettelosuojaa ei kuitenkaan voi edes sopimuksella laajentaa estämään laillista käyttäjää “käyttämästä sen sisällön laadullisesti tai määrällisesti arvioiden epäolennaista osaa mihin tahansa tarkoitukseen …”. Varmasti “määrällisesti arvoiden epäolennainen osa” on tieto oman kotikatusi postinumerosta, mutta sen suuremmista määristä on taas vain mielipiteitä - ellei joku osaa tai viitsi kaivaa oikeuden ratkaisuja.

Olemme ilmeisesti toisen käden tiedon varassa. Katuosoitteiden postinumerot ovat Itellan hallitsema luokitus jota he eivät suostu vapaasti jakamaan. Joudumme siis ilmeisesti selvittämään osoitteiden haltijoilta heidän osoitteensa ja postinumeronsa. Katselin pikaisesi Googlen ja Yahoon hakutuloksia hakusanoilla ‘“003200 helsinki”’. Google antoi 77200 osumaa ja Yahoo 98900 osumaa. Kun tulokset rajaa vain suomenkielisiin sivuihin niin itse hakutuloksista saisi mahdollisesti parsittua suuren määrän kadunnimiä. Mutta kumpikaan ei ole mitenkään erityisen innostunut päästämään käyttäjiä helposti käsiksi suureen joukkoon (enemmän kuin muutama 100) hakutuloksia. Täytynee rakentaa oma hakukone :slight_smile:

PS.

Itella näyttäisi myyvän yrityksille postinumeroluetteloa á 120 euroa ja postiosoiteluetteloa hintaan 320 euroa.

http://www.itella.fi/palvelutjatuotteet/osoitepalvelut/postinumerotuotteet/postinumerotiedosto.html

http://www.itella.fi/palvelutjatuotteet/osoitepalvelut/postinumerotuotteet/perusosoitteisto.html

Postinumerot voisi esittää toisessakin muodossa: piirtämällä kartalle postinumeroalueiden rajat. Silloin jonkin paikan (tienkin tai sen osan) postinumeron voisi selvittää katsomalla, mihin alueeseen paikka kuuluu. En tunne lakia, mutta epäilen, ettei luettelosuojaa voi kiertää tuollakaan tavalla. Ratkaisevaa lienee se, mistä tiedot on saatu.

Jos Itella ei suostu yhteistyöhön, niin teitä ja postinumeroita voisi saada jostakin muusta aineistosta, esimerkiksi kustantajien ja mainostajien osoitetietokannoista, jos vain olisi suhteita. Virheitä voi kyllä olla vaikea havaita. Eräs melko usein toistuva virhe on Siilitie, 01480 Vantaa, p.o. Sillitie. Parin kilometrin päässä on Siilitie, 01450 Vantaa.

Postialueiden rajat olisi tosiaan hienoa saada piirretyksia alueina, mutta laillista taikka triviaalia kiertokonstia ei taida suoraan olla käytettävissä. Voisiko seuraavasta olla apua:

Palveluille ja osoitenumeroille on jo jonkin verran syötetty postinumeroita. Postinumeroalueen rajojen piirtämistä auttaisi tällöin kartta, jossa kaikki em. kohteille syötetyt postinumerot olisivat kartan päällä korostetusti näkyvissä. Alueiden rajojen hahmottamista voisi tällöin helposti parantaa täydentämällä olemassa oleville palveluille ja kaupoille lisää “postal_code”-tageja, joihin tiedot löytyvät laillisesti esim. yritysten kotisivuilta.

Tällaisen avustavan “postinumerokartan” ja paikallistuntemuksen perusteella postinumeroalueiden rajoja voisi monilla paikkakunnilla hyvinkin päätellä ja piirtää alueiksi.

Onko todella niin että postinumeroalueiden rajat (“rajatieto”, heh) ovat nyt Itellan omaisuutta? Postinumerojärjestelmähän kehitettiin aikoinaan ihan valtion virastossa (Posti- ja lennätinhallitus vaimikäsenytoli), ja täten vastaisi luonteeltaan mielestäni julkisia hallinnollsia määräyksiä ja päätöksiä. Nykyäänhän postitoiminta on vapautettua, ja Itella on periaatteessa kai vain yksi toimija muitten joukossa. On vaikea nähdä miten postinumerojärjestelmä voisi muuttua yhden postifirman yksityisomaisuudeksi. (Tosin onhan muutakin vastaavaa tapahtunut varsinkin GIS-alalla…) Tarkoittaako tämä siis että Itella voisi, jos haluaisi (ja miksei haluaisi?) hankaloittaa kilpailijoittensa työtä kieltämällä niitä käyttämästä “Itellan” postinumeroita kuljettamiensa lähetysten reitityksessä jne?

En ole mikään lakiasiantuntija, jne.

Vastaten itselleni: kun asiaa tarkemmin miettii, niin totta kai Itellan postinumerojako, noin yleiseltä kannalta, ja miettien postinumeron alkuperäistä käyttötapaa, koskee nimenomaan vain Itellaa itseään ja sen postinkuljetusta ja -jakelua. Eihän ole mitään syytä olettaa että muilla toimijoilla olisi postinjakelu organistoitu maantieteellisesti samalla tavalla.

Toisaalta, nykypäivänä tuskin on enää Itellankaan tapauksessa niin että postinumerosta voisi suoraan päätellä mihin yksittäiseen Itellan toimipaikkaan lähetys menee, jossa postinkantajat sitten vasta katuosoitteiden perusteella suorittaa lopullisen lajittelun. Voin hyvin kuvitella että vaikka esimerkiksi jonkun kaupungin osan postinjakelu siirtyisi tehokkuussyistä hoidettavaksi eri kautta, ei ryhdytä vaihtamaan näitten osoitteiden postunumeroita, vaan mäpätään vaan nämä osoitte, postinumero -kombinaatiot uudelleen eri kohteeseen lajittelukeskusten ohjelmistossa. (Vai mitä ne oikeat termit sitten lienevätkään.) Eiköhän nykyaikaiset lajittelukoneet lue myös katuosoitteita eikä vaan postinumeroa?

Vastaten itselleni: kun asiaa tarkemmin miettii, niin totta kai Itellan postinumerojako, noin yleiseltä kannalta, ja >miettien postinumeron alkuperäistä käyttötapaa, koskee nimenomaan vain Itellaa itseään ja sen postinkuljetusta ja -jakelua.

Alunperin postinumerojako kaiketi on laadittu postilaitosta varten, eikä Itella -niminen yritys silloin ole ollut vielä edes pilke kenenkään silmäkulmassa. Nykytilanteessa taas mielestäni nimenomaan on syytä olettaa, että kilpailun mahdollistamiseksi olemassaolevan osoitteiston käyttö on yleisen edun kannalta syytä mahdollistaa kaikille toimijoille, aivan kuten matkapuhelinkilpailussa on toteutettu numerojen ja internet-palveluissa verkkotunnusten siirrettävyys.

Näyttäisi myös käytännössä olevan kilpailijoilla käytössä sama osoitteisto - ainakin kun lähetin muutama päivä sitten Matkahuollon kautta paketin, kysyttiin lomakkeissa postiosoitetta ja muistaakseni oli paikka myös postinumerolle, vaikka paketti toimitettiinkin perille lähikaupassa olevan jakelupisteen kautta.

Postinumerokartan piirtäminen lienee aivan laillinen tapa luoda postinumeroalueet OSM:ään, kunhan tieto vain on hankittu hyväksyttävällä tavalla, eli esim. googlatuilla tiedoilla tai vaikka vastaanottajilta kysymällä. Tällöinhän ei kopioida tietoa Itellan julkaisemasta tietokannasta joka varmaankin (ainakin Itellan kannan mukaan) ilman Itellan lupaa on kiellettyä, vaan kerätään tieto itse.

Minusta tilanne on aika aika lailla samankaltainen kuin kartan nimistön tai kartta-aineiston kanssa - nimistön kopiointi olemassaolevasta kartasta ei ole luvallista, mutta kun käy kadulta katsomassa ja poimimassa nimi kerrallaan, tällöin ei kopioida mitään tietokantaa, vaan kerätään itse tietoa.

Mutta voi toki olla että olen tässä tulkinnassa väärässä. Loppujen lopuksihan asia ei ratkea välttämättä Itellalta kysymällä, vaan voi vaatia käsittelyä lakituvassa - jos asia on juridisesti tulkinnanvarainen (kuten se hyvinkin saattaa olla) ja Itellalla on taloudellinen intressi pyrkiä omimaan yksinoikeus postinumeroihin, se saattaa hyvinkin pyrkiä puolustamaan näkemystään myös oikeudessa.

Voisi ajatella alueiden luontia myös tämän riskin kannalta - vaikka postinumeroalueiden määrittely kartalle voisi olla teknisesti yksinkertaisinta ja helpointa tehdä keskitetysti luomalla tietokanta jonne haetaan googlaamalla tms. osoitteita, saattaisi olla viisaampaa tehdä alueet manuaalisesti ja hajautetusti niin, että aluejako tehdään hajautetusti muun kartoituksen yhteydessä, Itellalle on huomattavasti hankalampaa lähteä kovistelemaan vaikkapa kahtasataa erillisenä ominpäin toimivaa kartan päivittäjää kuin yhtä tai muutamaa yksissä tuumin hankkeeseen ryhtyvää.

Tiehallinnon Digiroad -aineistoa myydään nykyään näköjään “irrottamiskustannuksilla”, joka on nykyään 240 euroa plus alv. (kts. http://www.digiroad.fi/)) Ilmeisesti aineiston sisältöä ei voi julkaista OSM:ssä, mutta aineisto voisi olla hyödyllinen esim. tarkistuksiin kuten lisäkartoitusta vaativien alueiden listaamiseen, ja yleensä OSM:n puutteiden merkkaamiseen ja mahdollisten vikojen löytämiseen, periaatteessahan tuolta löytyy kaikkien teiden ja katujen tiedot. Ja tilastoihin, esim. näkisi että missä päin Suomea on millainen OSM-kattavuus verrattuna Digiroadiin.

Amerikanmaallahan on varsin järkevä periaate näissä asioissa, verovaroin tuotettu tieto on pääsääntöisesti “in the public domain”, kaikkien maksutta vapaasti hyödynnettävissä. Suomessa ei tällaista käytäntöä ole, ja vaikka nyt periaatteessa nuo “irrotuskustannukset” ovat välittömät kulut, sopimuksessa rajataan käyttötarkoitus sopimuksen mukaiseksi. En tiedä minkälainen olisi Tiehallinnon suhtautuminen digiroad-tiedon käyttöön esim. niin, että sitä käytettäisiin löytämään OSM:n täydennystä tarvitsevia kohtia, eli suostuisivatko tuollaiseen käyttöön. Siitähän voisi olla hyötyä Tiehallinnollekin siinä mielessä, että sopimusmalli velvoittaa asiakasta raportoimaan digiroadin virheistä, jolloin OSM-vertailussa voisi löytyä Digiroadin virheitä ja aineisto voisi parantua. Tosin vertailu varmaan sitten myös löytäisi mahdolliset digiroadin tahalliset virheet, en tiedä olisiko tuolla merkitystä.

Digiroadin rojalteista on näköjään vähän ristiriitaista tietia - OSM:n wikissä http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Potential_Datasources#digiroad_.28Unfree.29 sanotaan ettei rojalteja ole, ja tältä hinnastokin vaikuttaa, mutta toisaalta sopimuspohjan http://www.digiroad.fi/Tilaus/fi_FI/tilaus_1/_files/11233325660000233/default/sopimusluonnos.pdf maksuaikataulu -osassa puhutaan rojalteista.

Kuten jo tässä välissä kirjoitettiin: itse rajojen määrittely ei ole, mutta se tietokanta/luettelo on. Kuriirifirmat on varmaan ostaneet sen luettelokopionsa jos tarvitsevat tuoreita postinumeroita pakettien päämäärien selvittelyyn.

Ja lain voimaantulosäännöksessä (3.4.1998/250) on jatkettu 31.12.1982 jälkeen valmistettujen luetteloiden suoja 1.1.2013 asti.

Pirautin tiehallintoon ja keskustelin hiukan digiroad -aineistosta. Tosiaan on niin, että rojalteja ei enää peritä, maininta rojalteista on jäänne ja vain ne irrotuskustannukset (240 euroa + alv) peritään. Eli jos esim. tekee navigaattoriohjelman kännykälle, siinä voi käyttää digiroad -aineistoa pelkästään tuolla irrotuskustannuksella. Tuo maksu menee sitten jokaisesta julkaisusta, päivityksiä tehdään neljä kertaa vuodessa.

Raakadatan julkaisu sellaisenaan ei ole hyväksyttävä käyttötarkoitus, mutta tiehallinto ei periaatteessa sulje pois sitäkään mahdollisuutta että aineistoa jollakin tavalla siirrettäisiin OSM:ään. Asia pitäisi sitten katsoa yksityiskohtaisesti mikä käyttötarkoitus sitten varsinaisesti on, ja millaiseksi siirroksi tuo katsotaan. Rajoituksia tulee tällä hetkellä osaltaan laista. Parin-kolmen vuoden päästä on laki ehkä muuttumassa, henkilö suhtautui OSM-tyyppiseen käyttöön varsin myönteisesti ja kehotti kirjoittamaan Tiehallinnolle asiasta, arveli että kyselyt voisivat luoda painetta aineiston vapaampaan julkaisuun, ja arveli että avoimempaan suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. On myös puhuttu aineiston laittamisesta nettiin ladattavaksi.

Käytännön käyttötarkoituksesta kysyin esimerkkinä tuon OSM:n dataan vertailun ja OSM:n puutteiden löytämisen, arveli että se varmaankin käy. Kysyin myös aineiston käyttöä google-kartan tapaisen web-palvelun (slippy map) tekemiseen, johon sitten rakentaisi palveluita päälle, sekin käy.

Tähän mennessä aineistoa ei ole välitetty yksityishenkilöille, yhdistyksen kanssa ei ole ilmeisesti tullut asia esille, ei pitänyt poissuljettuna.

Digiroad -aineisto voisi olla ihan hyödyllistä joihinkin käyttötarkoituksiin OSM:n piirissä, jos jollakulla olisi energiaa ja kiinnostusta rakentaa työkaluja esim. OSM:n ja digiroadin tilastointiin ja vertailuun. Saattaisi myös olla, että jos keksisi jonkun sopivan osa-alueen miltä dataa siirtäisi digiroadista OSM:ään ja jonka voisi luokitella jalostamiseksi, saattaisi hyödyntämislupa hellitä. Esim. kääntymisrajoitukset, joita ehkä ei OSM:ään vielä ole paljon koodattu? Aineiston maksua varten voisi varmaan kerätä kolehtia, jos joku on kiinnostunut työkaluja ja vertailuja tekemään.

Niin, ja digiroad -aineistoa voisi kaiketi käyttää myös tuohon tämän ketjun aloitusviestissä mainittuun tarkoitukseen eli tiennimien kattavuuden selvittämiseen.

Minä voin kyllä maksaa yhteen kertaan Digiroad-aineiston ja laittaa pystyyn perus-WMS -palvelun MapServerillä, jos joku tarjoaa alustan MapServerin ajamiseen. Tiedän sanoa, että se on puolen tunnin työ, koska kokeilin eilen. GeoServer sopii sekin, en ole sillä testannut, mutta eiköhän sekin tunnissa onnistu. Aluksi tulisi pelkät viivat, ominaisuustiedot ovat Digiroad-aineistossa vähän konstikkaasti ja pitäisi tehdä vähän töitä niiden näyttämiseen järkevästi.

Joo-o, nimenkin yhdistämistä geometriaan pitää vähän aikaa ihmettellä, kun se täytyy selvittää MapServerin käytöön eri taulusta…

DATA “the_geom FROM (select elementti.gid AS oid, elementti.the_geom AS the_geom, elementti.toiminnall AS toiminnall, nimi.teksti as teksti FROM elementti, nimi WHERE elementti.viite_oid = nimi.liikenne_e) AS nimetyt_tiet USING UNIQUE oid USING SRID=4258”