Pääkaupunkiseudun oloissa tuo voisi jotakuinkin toimia, mutta voitko varmuudella sanoa, että asia on kutakuinkin noin koko Suomessa? Aurataanko kaikki päällystetyt tiet? Joitakin päällystämättömiäkin kevyen liikenteen väyliä aurataan ainakin silloin tällöin. Oikeastaan talvella pyöräilykeli voi vaihdella sen verran paljon, että reittiä voi olla parasta muuttaa havaintojen mukaan. Vähäluminen hiekkatie voi olla jopa parempi kuin paljas tappajasepelillä tai suolaliuoksella kuorrutettu asfaltti, ainakin jos lumi on kuivaa. Tagiviidakko (tässä tapauksessa snowplowing=yes/no) vaikuttaa väistämättömältä.
Ehdotuksesi highway=footway,bicycle=yes vaikuttaa muuten loogiselta tavalta merkitä hitaaseen pyöräilyyn sopiva väylä, mutta minkä perusteella valittaisiin, merkitäänkö highway=footway vai highway=cycleway? Vanhoilla asuinalueilla pyöräilyn riesana voi olla lukuisia tonttiliittymiä. Nykysuuntaus on rakentaa asuntojen tonttiliittymät erillisten asuinkatujen varteen, niin ettei kokoojakaduilla ole ajoliittymiä. Esimerkiksi Lahdentien tai Ylästöntien varressa Vantaalla on välillä varottava pihaliikennettä, ja sitten on taas pitkiä turvallisia pätkiä. Jos ne pihatiet merkitään kartalle, reititysalgoritmi voi antaa tien samassa tasossa leikkaavista teistä virhepisteitä eikä tarvita erillistä merkintätapaa hitaalle tai vaaralliselle pyörätielle.
Edelleen käyttäisin määrettä bicycle=designated, jos väylällä saa liikennemerkkien mukaan ajaa pyörällä. Jalkakäytävillä ja luonnonsuojelualueilla määrittelisin bicycle=no ja muualla bicycle=yes, jos väylä jotenkin soveltuu pyöräilyyn. Joskus maalaisjärki ja liikennemerkit ovat ristiriidassa. Minulla on sellainen käsitys, että lain mukaan pyörätie loppuu risteykseen, ellei risteyksen jälkeen ole pyörätien merkkiä. Joskus tienpitäjät jättävät merkit toistamatta pienten risteyksien ympärillä tai unohtavat merkin jostakin risteyksestä niin, että väylä on merkitty pyörille sallituksi vain toisesta päästään. Huolimattomuusteoriaa tukee se, että Vantaan kaupungin kartoilla jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät on merkitty samalla tavalla “Pp. tie”.
Joissain risteyksissä olen pyöräilyreitityksen vuoksi merkinnyt jalkakäytävän pätkän tai ajoradan ylittävän suojatien pyörille sallituksi, vaikka se ei olisikaan pyörätien jatke eli siitä ei lain mukaan ehkä saisikaan ylittää tietä ajamalla. Esimerkiksi tämä suojatie on ainoa pyöräily-yhteys idästä Nieriäisentieltä (pyörät ajoradalla) Sorvatien länsipuoliselle pyörätielle. Lain mukaan siinä kuulunee joko muuntua jalankulkijaksi ja ylittää kaksi suojatietä tai sitten ylittää risteys ajorataa pitkin ja siirtyä kevyen liikenteen väylälle tuon kyseisen suojatien viistettä pitkin, niin kuin pyöräilyreititys nyt neuvoo tekemään (ajoradan keskiviivalta suojatien puolikasta pitkin kevyen liikenteen väylälle).
Korsossa on muuten sellainen kummallisuus, että kevyen liikenteen väylältä näyttävä pätkä on merkillä 421 merkitty molemmista päistään jalkakäytäväksi. Sillä puolella tietä ei ole yhtään risteystä vaan kallioleikkaus. Kukaan järkevä ihminen ei varmaankaan vaihda siinä kohtaa tien länsipuolelle ja risteyksen jälkeen takaisin itäpuolelle. Virallinen selitys on se, että väylän leveys on 2,5 metriä, kun pyörätien vähimmäisleveydeksi vaaditaan nykyään 3 metriä. Siinä olisi suuri houkutus merkitä bicycle=yes.
Sanoisin muuten, että hiekkapintainen highway=path voi soveltua erinomaisesti pyöräilyyn. Vantaan Korsossa päin Metsolansuon ja Tervahaudanmetsän päällystämättömät “lenkkipolut” ovat noin 3 metrin levyisiä ja valaistuja noin iltakymmeneen saakka. Käytän niitä säännöllisesti. Ne ovat turvallisempia, mukavampia ja useilla reiteillä jopa suorempia kuin varsinaiset kevyen liikenteen väylät. Samanlaisia väyliä on esimerkiksi Helsingin Keskuspuistossa. Myös Kevyen liikenteen Reittiopas tarjoaa niitä. Pururadoille en pyörällä lähtisi; upottava pinta jarruttaa liikaa.
Siitä riippumatta, sovitaanko highway=path kaikkien kevyelle liikenteelle tarkoitettujen tai soveltuvien väylien merkintätavaksi, mielestäni olisi hyvä merkitä pyöräilyyn huonosti soveltuville poluille (kuten epävirallisille metsäpoluille) mtb_scale ja mahdollisesti width. Tällä tavoin sama kartta palvelee sekä maastopyöräilijöitä että muita pyöräilijöitä (ei tarvitse eksyä vaativille metsäpoluille retkipyörällä).