Pyöräreittirelaatiot

Olen viime aikoina pyöräillyt säännöllisesti Korson seudulta Pasilaan ja takaisin. Olen ajellut sitä väliä kolmattakymmentä vuotta silloin tällöin, mutta OSMin myötä olen rohjennut etsiä pieniä parannuksia nuoruudessani oppimaani reittiin. Useimmat oikaisuyritykseni ovat toki olleet huonoja, mutta nyt olen keksinyt mielestäni muutaman hyvän viilauksen, joita haluaisin jakaa muillekin.

Tiedän toki, että on virallisiakin pyöräreittejä, kuten NCN 4 (Pyörämatkailureitti 4), mutta ne eivät aina mene järkevästi. NCN 4:ssä on lisäksi tällä hetkellä pitkä katkos Vantaalla Koivukylästä (Asolanväylä) Tikkurilaan (Maalipolku). Minun mielestäni tuolla kohdalla olisi paljon parempi ajaa pääradan itäpuolta eikä harhautua niin kauaksi länteen.

Ajattelin, että voisi olla järkevää tehdä joitakin epävirallisia pyöräreittejä paikallistuntemukseen ja käytännön ajokokemukseen perustuen. Tein kokeeksi pyöräilyreitin Vallinojasta Vantaalta (NCN 4:n varresta) Pasilaan Helsinkiin. Siitä pohjoiseen Keravalle NCN 4 on järkevä, mutta minun reittini on etelään päin NCN 4:ää mukavampi ajaa vähäisemmän autoliikenteen vuoksi ainakin niin kauan, kunnes Hiekkaharjun ja Vallinojan väli rakennetaan siedettäväksi (HSL-kielellä ’pyöräilyn laatukäytävä’).

Tikkurilassa reittini tekee erikoisen koukkauksen Heurekan lähellä, radanvarresta Tikkurilantien kautta Keravanjoen yli Kuninkaalantielle. Aiemmin olen ajanut samaiseen risteykseen Tikkurilantietä pohjoisesta päin, mutta siitä suunnasta siinä risteyksessä on pyöräilijälle kahdet nöyryytysnappivalot ja vähän matkan päässä vielä muutama nöyryytysnappiristeys lisää. Koko reitilläni on muistaakseni vain kaksi liikennevaloa: Laurintien ylitys Rekolassa ja Kehä I:n itään päin johtavan rampin ylitys Pukinmäessä.

Pasilan lähellä reittini oikaisee ’vuoristoratapyörätien’ pahimmat mäki- ja mutkaosuudet ajattamalla pikku pätkän reittiä Ilmattarentie-Sariolantie-Keijontie. Matkalla on kyllä muutama hidastetöyssy, mutta ne eivät ole aivan koko ajoradan levyisiä.

Pyöräilyreitityshän ei hakuavaruuden rajoittamiseksi mitenkään voi ottaa kaikkia reittivaihtoehtoja huomioon pitkillä etäisyyksillä, ja esimerkiksi Garmin Edge 705 tuntuu ottavan pyörätiet huomioon vain ensimmäisten ja viimeisten muutaman kilometrin matkalta. Miksipä sitä ei voisi auttaa määrittelemällä keinotekoisia ’pyöräilymoottoriteitä’ reittirelaatioiden perusteella.

Relaatioiden tekeminen OSM:ssa on paljon helpompaa kuin niiden hyötykäyttö, mutta tästä pyöräreitistä voisi koittaa kehittää jotain. Ainakin se vaikuttaa hauskalta raaka-aineelta, jos on aikaa leikkiä. Seuraava GDAL-komento listaa tuon ylläolevan reitin sisällön suoraa API:sta. GDAL-version on oltava vähintään 1.10.

ogrinfo /vsicurl_streaming/http://www.openstreetmap.org/api/0.6/relation/3252216/full -al --config OSM_USE_CUSTOM_INDEXING NO

GDAL löytää kolme karttatasoa:

  • koko reitti yhtenä multilinestring-kohteena
  • reitin muodostavat tienpätkät viivoina, joilla on ominaisuudet mukana, mm. tieto päällyste
  • relaatiossa olevat pisteet, joilla näyttää olevan ominaisuustietoina mm. hyödyllisiä varoituksia

Tästä materiaalista voisi yrittää kehittää jotain sellaista, jonka voisi siirtää GPS-laitteeseen tai puhelimeen niin, että siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä käyttäjälle. Yksinkertaisin lähestymistapa voisi olla käyttää joko ogr2ogr:ää tai kenties gpsbabelia ja muuntaa OSM-data GPX-muotoon. Reittirelaatiosta voisi tehdä routen ja pisteistä waypoint-kohteita. “Pyörä väistää aina autoa” tuntuu hyödylliseltä tiedolta, josta sovellus voisi antaa lähestymisvaroituksen. Viivanpätkät ja niiden ominaisuudet eivät ehkä kovin helposti GPX:ään siirry, mutta ehkä “track” ja “track segment” tarjoavat jotain tukea niillekin. GDAL ei kuitenkaan taida olla oikea työkalu niiden luomiseen.

Jos GDAL:ia käyttää, niin kannattaa lukea ainakin
http://www.gdal.org/ogr/drv_osm.html (muista lukea osmconf.ini:stä)
http://gdal.org/ogr/drv_gpx.html ja sitten tietysti
http://www.topografix.com/GPX/1/1/

Koska GPX:llä on kiinteä tietomalli ja varatut kenttien nimet, niin tarvitaan SQL:ää OSM:ssa käytettyjen avainten nimien muuntamiseen joksikin GPX:ssä toimivaksi, joten voi lukea tämän
http://www.gdal.org/ogr/ogr_sql.html
tai sitten voi muistaa, että kun käyttää ogr2ogr:llä vipua -dialect sqlite, niin voi tehdä kaikkea sitä, mitä ANSI-SQL 92-versiolla voi tehdä. Muutamia esimerkkejä siitä, kuinka lähtöaineistoa voidaan muokata GPX:lle sopivaan muotoon SQL-kyselyillä on tässä ohjeessa
http://latuviitta.org/documents/Paikkatietoaineistosta_GPS_kohdepisteiksi.pdf

Ei se nyt ihan helppoa ollut tehdä, mutta ehkä vähän helpompaa kuin bussireittirelaation tekeminen.

Rikkominen taitaa olla helpompaa. Korjasin NCN 4:ää hieman, mutta koska en ladannut sitä kokonaan, tulin väittäneeksi virheellisesti, että siinä on katkos Vantaalla. Pohjoisempana kyllä näyttää olevan katkos. Olisi pitänyt ladata kaikki relaation jäsenet ja järjestää ne sitten.

Käsittääkseni on kahdenlaista GPX:ää: Track ja Route. Track on ’tavallinen reittijälki’, joka toimii useimmissa ohjelmissa sellaisenaan. Route lienee sitä varten, että tallennetaan vain risteyspisteet ja kääntymisohjeet.

Minäkin kiinnitin huomiota tuohon pisteeseen Pasilan lähellä. Ehkä kuitenkin highway=yield olisi parempi, tai sitten lähestymisvaroituksen voisi antaa aina, kun pyörätie risteää loivassa kulmassa ajoradan kanssa. Nykyään OsmAnd varoittaa pyörätien viereisen tien hidastetöyssyistäkin vaan ei pyörätien kuopista. :slight_smile:

JOSMin GPX-vienti tekee muistaakseni jokaisesta viivanpätkästä trkseg:n.

Onhan siinä , jonka sisällä voi olla mitä vain. Ja valitettavasti helposti onkin, eli yhteensopivuus voi olla sitä sun tätä, jos haluaa tallentaa ylimääräistä tietoa, kuten lämpötilaa tai tietoja ajoneuvon tai kuljettajan antureista. Joskus tallensin Garminilla tcx-muodossa kaikki vähänkin pidemmät ajoni ja jopa latasin joitakin MyTourbookiin. Nyt on taas vähän mittarittomampi kausi menossa, en tallentele jälkiä kuin ihan oudoissa paikoissa tai valokuvia (gpscorrelate) varten. :slight_smile:

Ihan vain tyhmä kysymys, mutta tarvitaanko pyörärelaatioissa jäsenten rooli-avainta? Mielestäni eteen/taaksepäin -avaimet ovat turhia, koska pyörärelaatio on kaksisuuntainen, kun taas bussirelaatio on yksisuuntainen.

Ensimmäinen katkos tulee tietääkseni vastaan Nivalassa, joka on hieman pohjoisemmassa kuin Vantaa. Ainakin jos on uskomista tähän karttaan. Katkeamaton yli 650 kilsan pätkä. Olen miettinyt, pitäiskö nelosreitti pätkiä kahteen osaan (eteläiseen ja pohjoiseen) ja laittaa osiot masterpolygonin siipien suojiin. Nelosen reitin pituus on arvioni mukaan yli 1600 kilsaa.

Minäkin kiinnitin huomiota tuohon pisteeseen Pasilan lähellä. Ehkä kuitenkin highway=yield olisi parempi, tai sitten lähestymisvaroituksen voisi antaa aina, kun pyörätie risteää loivassa kulmassa ajoradan kanssa. Nykyään OsmAnd varoittaa pyörätien viereisen tien hidastetöyssyistäkin vaan ei pyörätien kuopista. :slight_smile:

Tampereen pyöräkarttaan on merkitty vaaralliset mäet ja risteykset (muistaakseni). Joskus olen pohtinut, olisko OSMiinkin hyvä saada moiset avaimet käyttöön. Eetenkin, kun pari viikkoa sitten olin tarkkailemassa autoilijoiden käyttäytymistä Saarijärventien ja Sammontien liikenneympyrässä. Cittarin ja K-raudan parkkiksilta ajaessaan autoilijoiden tulee nykyään pysähtyä ennen suojatietä. Varttitunnissa kameran muistikortille tallentui 50 ajoneuvoa, joiden kuljettajat eivät tunne kahdeksankulmaista liikennemerkkiä, jossa on neljä kirjainta punaisella pohjalla. Pääsin todistamaan kuinka eräs autoilija ajoi pyörän takarenkaaseen “töks”. Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä - meikäläisen sydän pomppasi kurkkuun. Pyöräilijälle ei käynyt kuinkaan, jatkoi pysähtymättä matkaansa (omituista kyllä kun ei edes kaatunut). Niin jatkoi myös autoilijakin. Googlen uusissakin katunäkymäkuvissa on tuossa kohdin vielä kolmiot autoilijoille.

Mikäli pyörätien kuopista tulisi varoituksia, niin silloin nevigaattori pillastuisi :laughing: Sen verran huonossa hapessa on Suomen päällystetyt pyörätiet. Ei mene kuin muutama vuosi, niin uusi hieno päällyste on muhkuralla. Autotiet päällysestään kyllä muutaman vuoden välein, hyvä jos pyörätiet muutaman vuosikymmenen välein. Kymmenisen vuotta sitten oli pyörätie Vaajakoskelta Haapaniemeen aivan karmeassa kunnossa. Jyväskylän maalaiskunta oli todennäköisesti rakennuttanut sen halvemmalla kuin halvempi, tyyliin asfalttia suoraan mudan päälle. Routa oli repinyt pyörätien rikki keskiviivaa pitkin monen kilometrin matkalta, muodostaen korkean harjanteen. Molemmin puolin harjannetta oli tuskin kinttupolkua leveämpi kaistale “pyöräiltävää” pyörätietä. Jokunen vuosi sitten osuus rakennettiin alusta alkaen uudelleen, mutta en ole esmex tänä vuonna käynyt kertaakaan tarkistamassa missä kunnossa väylä nyt on.

Täällä Itä-Vantaalla päällystettiin eräs pätkä Mikkolan koulun vierestä hyvin ohuen sepelikerroksen päälle, niin kuin on tapana. Jo seuraavan talven jälkeen olivat reunat murtuneet, varmaankin auraustraktorin painosta. Se saanee rapistua rauhassa seuraavat 40 tai 50 vuotta.

Ihan noin paha ei ole erään täkäläisen alikulun tilanne, mutta on siinäkin puolen metrin levyisiä ja metrien pituisia kuoppia. Edes ’Sallittu mopoille’ -lisäkilpi ei voi poistua valituksista huolimatta.

Autoilijoiden monikulmiotuntemuksen selostuksestasi tuli mieleeni, että Tikkurilassa kaupungintalon vieressä olleelle puistoalueelle oli taannoin merkitty jokin hazard=juoppoja. :slight_smile:

Mutta enpä tiedä, onko noita tavanomaisia kauheuksia järkevää merkitä kartalle. Lienee parempi merkitä ja korostaa hyviä reittejä, koska niitä on harvassa. Mutta kuinka? Minulle jo huomautettiin, että route=bicycle on tavallaan väärin, jos reittiä ei ole mitenkään merkitty maastoon. Lisäsin role=forward ja role=backward, jotta reitin eheyden voi helposti tarkistaa JOSMin relaatiomuokkaimesta.

Nuo pyörä_väistää_aina_autoa=* merkatut pisteet on, kuten wikiin on dokumentoitu,
http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:py%C3%B6r%C3%A4_v%C3%A4ist%C3%A4%C3%A4_aina_autoa
merkkaamassa niitä erityisiä kohtia, joissa se “pyöränväistöpykälä” (tarkemmin momentti) pätee kaikissa lähtökohtaisesti laillisissa liikennetilanteissa. Riippumatta siitä, onko pyöräilijä tulossa pyörätieltä ajoradalle, vai risteykseen muulta vähäiseltä tieltä jossa ei autolla saisi ajaa, ts. “pyörätieksi kutsutulta tieltä”. Highway=yield on ihan eri asia, se merkkaa väistämisvelvollisuutta osoittavaa kolmiota.

Pohjois- ja Luoteis-Helsingistä on vielä aluetta “tutkimatta”, mutta muutoin voi kohta ilmoittaa jonkun luvun noiden kohtien määrästä Helsingin rajojen sisällä, kun on aina epäselvää että onko se “todella harvinaista” vai pääsääntö että “pyörä väistää aina”. Pääsääntö se ei ole, mutta sellaisia risteyspisteitä on yli 500. Koska maailma ei ole edes niin yksinkertainen, on vielä osa tapauksista jouduttu merkkaamaan eri arvolla (ei mukana tuossa luvussa); esim. usein jaetulla ajoradalla toiselle “osalle” voi tulla autoja kääntyen tai kolmion takaa (ei tagia), mutta toisella osalla ei ole sellaista risteävää liikennettä, jota pyöräilijän ei pitäisi väistää. Kaikki selitys pitäisi löytyä tuolta sivulta.

Yksikin liikennetilanne johon ajoneuvot tulevat “laillista reittiä” ja jossa pyöräilijä ei väistäkään ajoradalle tullessaan, estää tuon tagin lisäämisen. Tagia ei ole tarkoitettu “varoittimeksi”, koska moni risteys jossa kuitenkin useimmiten pitää väistää, jäisi varoittamatta. Voi siitä toki varoituksen antaa, jos reitti siirtyy suunnassa cycleway/track/footway → muu “oikea” tie.

Terve foorumin jäsenet!

Tämä keskustelu vaikutti hyvälle paikalle kysellä vähän laajemmin pyöräilyn reitityksestä ilman, että aloittaa taas uuttaa topiccia. Toivottavasti tämä sopii foorumin tapoihin.

Tutustuin vasta hiljattain openstreetmap konseptiin ja näen siinä heti paljon erilaisia mahdollisuuksia käytettäväksi pyöräilyn saralla. Tähän saakka olen keskittynyt kartoittelemaan itsekseni polkuja, mitä ei ole merkattu karttoihin, mutta maastosta ne kyllä löytyvät, kunhan vain jaksaa ajella riittävästi umpikujia ja “haihtuvia” polkuja.

Tuon polkukartoituksen lisäksi pyöräilyseuralla olisi suurempia tavoitteita ja openstreetmap-pohjaiset sovellukset voisi tarjota oivia mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen, kun vain tietäisi miten se tehdään. Niinpä ajattelin kysyä ohessa tyhmiäkin kysymyksiä, joihin toivon kuitenkin asiallisia, mutta riittävän yksinkertaisia vastauksia, jotta niillä pääsee mukavasti seuraavalle tasolle kysymään lisää…

Tavoite 1:

Eri pyöräilylajien “vakio” lenkkien merkkaaminen (maantiepyörät, cyclot ja maasturit). Tämä tarkoittaisi käytännössä kai relaatioiden laatimista, jolla yhdistetään olemassaolevat tiet kasaan ja piirrellään puuttuvat tiet siinä samalla paikalleen. Kun reitti on sitten saatu OSM:n puolelle merkattua, niin seuraava kysymys onkin sen datan hyödyntäminen siten, että sen saisi renderoitua karttapohjalle ja mielellään vielä GPX träkkinä pihalle, jonka voi ladata omaan GPS:ään ja lähteä polkemaan muiden viitoittamaa reittiä. Tässä vaiheessa herää seuraavia kysymyksiä.

  • Onko soveliasta käyttää ns. “privaatti” avainsanoja, joilla kuvataan jotain tiettyyn spesiaalitarkoitukseen olevaa materiaalia. Tägi koostuisi silloin jostain kirjainyhdisteestä, jolla esim. seura on tunnistettavissa ja sen perässä sitten erilaisia tarkentimia.

  • Miten renderöintiympäristö kannattaisi rakentaa, jotta siitä saisi helposti pihalle karttoja, jossa esim. reittiä kuvaavaan relaatioon kuuluvat tiet saisivat jonkun halutun värityksen. Tästä otetakoon esimerkkinä cycle mapissä näkyvä Tampereen Pyhäjärven ympäri menevä Pyhä-pyöräilyreitti. Tässä suurempana tavoitteena olkoon esim. webbi käyttöliittymä, jossa reitin valinnan jälkeen renderoidaan tarvittava karttamateriaali. Toinen kevyempi vaihtoehto lienee piirtää kartan päälle oma layer, jossa on kyseiseen reittiin kuuluvat tiet vektorina. Tässä nyt kuitenkin selvänä erona cycle mappiin se, että emme haluaisi kaikkia reittejä piirrettävän samanaikaisesti päällekkäin, koska niistä ei sen jälkeen ota enää mitään selvää.

  • Millä keinoilla tiettyyn relaatioon kuuluvien teiden pisteet saadaan GPX formaattiin

  • Onkohan jo jotain ylläolevaan tarkoitukseen soveltuvaa valmista olemassa, mitä ei vain ole tullut vielä vastaan :slight_smile: Tarve ei liene ihan uusi.

Tavoite 2:

Maastopyöräilyn puolella olisi mukava päästä luokittelemaan polkuja vaativuuden ja ominaisuuksien mukaan (esim. pallomeri, juuriviidakko etc.). Standardina taitaa olla tuo mtb-scale asteikko, mutta se nyt on aika kaukana suomalaisesta maastosta, jossa harvemmin haasteena ovat jyrkät rinteet ja suuret lohkareet vaan haasteet koostuvat pienemmistä, mutta liukkaammista objekteista ja niiden tiheydestä. Tässäkin taas haavekuvana karttapohja, johon voisi renderöidä poluille tägien perusteella erilaisia värejä ja sen jälkeen vielä reitin päälle. Näin käyttäjälle syntyisi karttaa ja reittiä katsomalla, että meneekö homma ajamiseksi vai tunkkaamiseksi.

  • tässä kohtaa taas kysymys herää “epästandardeista” tägeista, jotka olisi kuitenkin selkeästi merkattu jollakin vakiostringillä tägiavaimessa.

Muuta:

Onko OSM “maailmassa” jokin sellainen alue, joka on pyhitetty testaamiselle, jossa voi kokeilla erilaisia merkkauksia ja miten ne käytännössä renderöityvät kartalle?

Antti

Tähänhän minäkin vähän lupaa jälkikäteen kyselin, kun menin kokeeksi tekemään tuon käytännössä hyväksi havaitsemani reitin relaatioksi. OSM on anarkia, joten mitä tahansa voi lisätä. Toisaalta, jos jonkun mielestä jotakin ei saa lisätä, niin voi syttyä muokkaussota. Minun mielestäni maastopyöräreittejä voisi ihan hyvin merkitä siinä missä hiihtoreittejäkin (piste:*).

Miten olisi operator=‘seuran nimi’, ref=‘seuran määrittelemä tunniste’?

OpenLayers toimii aika mukavasti. Latukartta.fi taitaa näyttää omia rasterimuotoisia karttapalojaan valmiiden Mapnik-tiilien päällä. Mutta yhtä hyvin voisi näyttää GPX-reittijälkiä, ihan niitä samoja tiedostoja, joita voisi tarjota ladattaviksi. Katso keskustelu Monen reittijäljen näyttäminen samalla karttapohjalla.

Ladataan relaatio JOSMiin (ctrl-shift-o, annetaan relaation ID). Sitten Export GPX.

Suosittelen käytäntöjen dokumentoimista wikiin ja mahdollisesti keskustelua ircissä. Kuinkahan latu- ja moottorikelkkareittien kartoittajat noita pähkäilivät?

Tästä muut osannevat neuvoa paremmin. Oman palvelimen pystyttäminen vaatii jonkin verran työtä, jos siis haluat kokeilla Mapnik- tai Opencyclemap-näkymää (tehdä omat karttapalat webbiselaimelle). En tosin ole varma, ovatko OpenCycleMap-piirtosäännöt vapaasti saatavissa. Muista myös: Do not tag for a renderer! On monia muitakin OSM-pohjaisia karttoja kuin nuo tavallisimmat selainnäkymät.

Minun käsittääkseni kaavailemasi hommat onnistuvat pääpiirteissään ihan OpenLayersillä ja GPX-tiedostoilla.

Muista, että JOSMia voi käyttää myös piirto-ohjelmana ja että sillä voi tallentaa *.osm-tiedostoja ihan paikallisesti. Ei niitä ole pakko lähettää palvelimelle. Viet vain tauhkan JOSMista GPX:ksi, mahdollisesti yksinkertaistat hieman, ja sitten tarjoilet GPX-tiedostoja OpenLayersin kautta tai suoraan ladattaviksi. Tämä riittänee alkuun pääsemiseen. Minun mielestäni kaikki vähänkin ajettavammat polut ja reitit kannattaa kyllä laittaa kartalle.

Tätä olen itsekin vähän pohtinut. Eli taustaa on sen verran että olen kohta n. neljään kertaan kiertänyt kaikki Itä-Helsingin tiet, joilla pyörällä nyt enemmän tai vähemmän laillista ensinnäkään on ajaa (mukaan luettuna ne pyörätiet siis toki) ja useita reittejä onkin sitten tullut koluttua huomattavasti useampaan kertaan kuin noita 4 kerran umpikujia. Tiedän varsin hyvin mitä kautta kannattaa ajaa ja mitä ei.

Relaatioiden sijasta näkisin kuitenkin mielummin lähes samanlaisen kategorisioinnin pyöräteille/reiteille kuin autoille tehdään motorway/trunk/primary/jne. avulla. Tästä oli jotain puhetta äskettäin myös @tagging:llakin: https://lists.openstreetmap.org/pipermail/tagging/2013-September/015005.html, tosin monet toki henkeen ja vereen vastustavat moista ajatusta ikäänkuin se olisi jotenkin paremmin/selvemmin määrittyvä autoteille kuin pyöräteille.

Ajatuksiani:

Julkinen tilanne:

  • Joitain nimettyjä reittejä Helsingissä periaatteessa on. Lähinnä nyt Baana, mutta sitten oli myös se talvipyöräilyä varten valittu joukko pääreittejä tms., jotka oli tarkoitus avata aamulla takuuvarmasti (mikä kaatui sitten lopulta kuitenkin rahojen puutteeseen, yllätys yllätys, samalla kun edelleen ne 5 auraa hyöläävät tuota Itäväylä-Meripellontie-Vuotie pääautoreittiä :-/, ja niin varmaan muillakin pääautoreiteille).
  • “Baana” suunnitelmia on jonkin verran ilmassa. Aika näyttää tuleeko niistä sitten mitään ja kuinka hyviä niistä lopulta saadaan aikaan. Joku suunnitelmaluonnos ilmeisesti Itäväylän tasausta mahdollisuuksien mukaan seurailevalle baanalle on ainakin kai jo kilpailutukseen menossa. Muiden baanojen tilanteesta en tiedä tarkemmin. Pääsääntöisesti kuitenkin olettaisi että niistä tulee kuitenkin “riittävän hyviä” vaihtoehtoihin nähden, joten niiden merkitseminen luultavasti tulee olemaan kiistatonta.

Vaikuttavia tekijöitä:

  • Mäkisyyden huomiointi. Tämä on periaatteessa mahdollista toteuttaa MML:n aineistoilla jotenkuten, mutta vaatinee kaksisuuntaista reititysverkkoa (OSRM saattaa olla jotain tukea jo, tai sitten se on vasta puheen tasolla).
  • Lähes aina punaiset valot.
  • Valojen vähyys / viherdominanssi. Huomattavasti merkittävämpi tekijä kuin autoilla, koska autoilla on yleensä järjestetty vihreää päätielle (paitsi jos se ei mitenkään ole mahdollista, eli sisääntuleva liikenne > ulosmahtuva).
  • Väistämisvelvollisuudet. Huolimatta siitä että autot eivät aina velvollisuuksiaan kunnioitakaan. Myös liikenneympyrät ovat hyviä pyöräilijäreitin sujuvuuden/nopeuden kannalta, koska autot ovat väistämisvelvollisia. Toki niissä on turvallisuusheikkouksia, mutta ainakin itsellä tuntuu selvä merkinanto pääsääntöisesti varmistavan että autot oikeasti väistävät (siis silloin kun se vaan on mahdollista eli en ole kulkemassa “suoraan”). Näistä on jotain tagia jo kartalla, kuten olette huomanneet, mutta auto_väistää_aina tieto olisi myös hyödyllinen reitityksen kannalta.
  • Liikennetilanne/valojen rytmi. Hyvä esimerkki tästä on Itäkeskuksessa Kauppakartanonkadun ylitys. Mahdollisuuksia ylitykseen on varsin monta. Muutamat lähinnä jalankulun turvallisuuden takia tehdyt suojatieylityksen valot voi suoraan sanoa lähes aina punaisiksi => huonoja vaihtoehtoja, mutta muut ylityskohdat ovat kaikki mahdollisia. Pyöräilijän kannattaa kuitenkin pyrkiä etenemään Kauppakartanonkatua kunnes sopiva “ylitysikkuna” avautuu, ja tämä taas riippuu siitä mitenkä valot vaihtuvat ja autoja liikkuu, eikä voida sanoa että toinen ylityskohta olisi parempi kuin toinen. Miten tämä vaihtoehtoisuus kuvataan järkevästi?
  • Reitin yhtenäisyys, ei järjettömiä siksak-mutkia yms hidasteita.

Jotakin haasteita mitä tulee mieleen:

  • Eri pyöräilijöillä erilaiset vaatimukset reitin suhteen
    • Tasamaa+valot vs silta=mäki tien yli (esim.: Kontulantien ylitys http://www.openstreetmap.org/#map=17/60.23035/25.07811)).
    • Reitin “turvallisuus” joillekin tärkeää, miten arvioidaan sitä?
    • “Virkistysarvot”, eli metsän läpi vs päätien vieressä.
    • Toiset haluavat selvän yksikäsitteisen reitin (vs nopein mahdollinen joka huomioi liikennetilanteen lennosta).
  • Reitit ovat oikeasti aika suuntariippuvaisia mäkisyyden takia. Tiedän suoraan monia reittejä, jotka ajan käytännössä vain yhteen suuntaan. Järkevä merkintä/kuvaustapa mikä osa toimii mihinkin suuntaan?
  • Oikeasti vaaralliset kohdat, joista pyöräilijät kuitenkin lähes aina ajavat. Esim. tuo uudehko oikoreitti Itäväylän eteläpuolella: http://www.openstreetmap.org/#map=18/60.18886/25.01527, näkyvyys on aivan olematon idästäpäin tullessa, joten jos haluaa väistämissääntöjen mukaan ajaa niin nopeuden joutuu laskemaan varsin alas ja silti voi tulla tarve äkkijarruttaa. Myös toiseen suuntaan siinä näkee varsin vaarallisia temppuja kummassakin päässä kun pyöräilijät koittavat vauhtiaan säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Itse ajan yleensä Tupasaarentie-Risto Rytintien pyörätie lenkin kautta, koska siellä saa alamäestä vielä pääosan nopeustappiosta käännettyä kevyesti voitoksi, vaikka reitti onkin periaatteessa hitaampi.
  • Pienikin ero lähdössä/määränpäässä voi oleellisesti huonontaa reittiä vaihtoehtojen monilukuisuuden vuoksi, joten luokittelusta voi tulla liian suuntasidonnainen. Erityisesti mäkisyydessä lähtö/maali vaikuttavat minusta varsin oleellisesti “hyvään”/“parhaaseen” reitistöön, mutta kaikki reittejä ei kuitenkaan ole mielekästä nimetä huippuhyviksi vaikka jollakin reitillä ne sitä voisivatkin olla.

Edellä sanottu huomioon ottaen osaan suoraan nimetä joukon kiistatta hyviä reittejä. Samoin huonot reitit olisi helppo mainita, tosin osa näistä onkin jo epäsuorasti tehtynä highway=footway+bicycle=yes luokittelun avulla, eli reitti jota saa kyllä pyörällä ajaa mutta ehkä ei siltikään pääsääntöisesti kannata (tiedän että jotkut haluaisivat että kaikki olisivat samanarvoisia highway=path:llä tehtynä, mutta en ole samaa mieltä heidän kanssaan). Valitettavasti välimaastoon jää sitten jonkun verran enemmän kiistanalaista reitistöä.


i.