Törmäsinpä sellaiseen, että GpsMid on sitä mieltä, että highway=track -tyyppisellä tiellä ei voi ajaa autolla. Minusta näytti, että suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kyllä wiki-sivut highway=track kuvaavat asiaa selkeästi niin, että highway=track on ajokelpoinen autolla. Korjatkaa jos hahmotan väärin.
Toisaalta saksaksi sivu http://wiki.openstreetmap.org/wiki/DE:Tag:highway%3Dtrack jutustelee jotain, että esim. openrouteservice ei reititä autolla highway=track -teitä pitkin. Jotain enemmältikin jutustelee, mutta minun eikä googlen saksantaito riitä selvittämään mitä tuossa tarkemmin sanotaan. Liekö tässä eri maiden käytännöissä lievää suurempia eroja?
Välillä hiukan tulee rajanvetovaikeuksia highway=track vs. highway=unclassified vs. highway=residential. Pitäisikö esim. kesäasuntoalueen pihoihin johtavat tiet merkata highway=track vai highway=residential? Suomeksi näköjään sanotaan, että unclassified pitäisi olla päällystetty, kts. http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Tag:highway%3Dunclassified - toisaalta englanniksi http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dunclassified sanotaan, että isommissa/köyhemmissä maissa voi olla päällystämätön. Hahmottaisin niin, että unclassified kyllä Suomessa voisi olla päällystämätön, eli eri osia yhdistävät tiet metsissä esim. mökkialueilla olisivat unclassified (eivätkä track), sitten esim. metsään päättyvät olisivat highway=track. Toisaalta tulee mieleen, että ehkä tiiviimmällä mökkialueella highway=residential voisi puoltaa paikkaansa jos tien varrella on mökkiliittymiä.
”Jos tietä käytetään maa- tai metsätalouskäyttöön, niin se on ennemmin highway=track. Jos se taas on asuinalueiden välinen tie, jota käytetään pääasiassa alueiden välillä kulkemiseen, highway=unclassified on mahdollisesti parempi valinta.”
Saksassa ei taideta liiemmin kesämökkeilyä harrastaa.
Olen käsittänyt niin, että highway=track-tiellä voi kulkea autolla, maastoautolla tai traktorilla mutta ei välttämättä saa. Olisiko selkeintä lisätä motor_vehicle=yes, motor_vehicle=permissive tai motor_vehicle=destination niille teille, joilla saa ajaa?
On Suomessakin päällystämättömiä teitä, jopa tertiary-luokassa. Vantaallakin on vielä päällystämättömiä highway=residential-teitä. Tulipa Sipoon rajalla vastaan sellainenkin tie, joka oli päällystetty mutta valaisematon. Mielestäni olisi hyvä aina lisätä surface=paved/unpaved ja lit=yes/no eikä luottaa siihen, että ”kaikki tietävät”, millainen tie on kyseessä.
Suomessa unclassified voi varmaa olla hiekkatie, onhan nelinumeroisista maanteistäkin paljon hiekkapintaisia. Ja jos mökkitiellä on nimi viitassa, niin ehkä se on silloin residential. Mutta jos sillä ei ole viittaa, niin onko se silloin unclassified vai track, vai kenties service? Metsään umpikujaan päättyville metsäautoteille tuntuisi track sopivan parhaiten, samoin kuin sellaisille, joita voi ajaa vain kuorma-autoilla ja traktoreilla. Henkilöautolla läpiajettavat metsäautotiet voisivat kai olla unclassified, mutta jos niillä ei ole mitään eroa virallisiin alimman luokan maanteihin (peruskartalla punaisella, viisinumeroiset tunnukset), niin ainakin reititys voisi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Ehkä ne voisivat syntyä track:eina, josta niitä voisi tapaus kerrallaan nostaa unclassified luokkaan, jos tie on tuttu ja sellainen, että kehtaisi pyytää vaikka taksia oikaisemaan sitä kautta?
Sanamuoto sivulla Fi:Tag:highway=unclassified on vain vanhan englanti-version suora käännös; luettava niin, että jos tie on päällystetty ja “tie” (vs. ajoväylä jonkun pihaan), on se vähintään unclassified, mutta päällystämättömyys ei kerro vielä mitään. Saksassa nyt on ilmeisesti muutoinkin vaihtelevat liikennesäännöt metsäautoteillä osavaltiosta riippuen.
Unclassified-tasoisia voisi mielestäni aina käyttää matkan tekoon johonkin, eli juurikin päällystämättömät, kapeat metsäautotiet joille ei ole muuta käyttöä kuin puutavaran nouto tai yksittäisen mökin/talon saavuttaminen voi oletuksena pitää trackeina (toki jotkut tiet taloille on unclassified/residential vaikka olisivat kapeita ja päällystämättömiä); näillä kriteereillä ei taitaisi mikään tie, jolla joutuisi pidempään peruuttamaan vastaantulijan kohdatessaan, kivuta unclassified-tasolle? Useimmat reitittimet välttävät kerran “matkaan päästyään” vaihtelemasta takaisin track-tasoisille teille vähäisen säästetyn matkan takia.
Esimerkiksi täällä http://osm.org/go/0zUAjrf on kaksi track-tasoista; toisella tuli pysäköinyt metsästysporukka vastaan, piti peruuttaa melkein takaisin isolle tielle, toisella tuli riittävän syvä mutainen lammikko vastaan josta en henkilöautolla lähtenyt kokeilemaan läpi, vaikka joku maasturi siitä näytti menneen - ja molemmille nüvi ajatti omilla karttamateriaaleillaan kun pyysin kiertoreittiä… jälkimmäisen toisen haaran päässä olisi ollut jotain asutusta ainakin kylttien mukaan, mutta alkumatka pelkkää metsää.
Nuo luokittelut ovat vähän veteen piirretty viiva, aina joku voi tulkita nuo eri tavalla. Itse en ainakaan luokittele teitä päällusteen, valaistuksen tai muun vastaavan perusteella. Metsäautotiet (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ja useat mökkitiet määrittelen trackiksi koska käytännössä niitä ei varsinaisesti yleensä ylläpidetä vaan liikenne pitää ne (lähes) ajettavassa kunnossa.
Itse määrittelen trackin niin, että on kaksi rengasuraa joiden välissä yleensä on kasvillisuutta. Jos tiellä on nimi, kallistun yleensä unclassifiediin. Unclassifiediksi laitan päällystetyt ja päällystämättömät tiet haja-asutusalueella joilla on yleistä liikennettä eli eivät ole vain puukuormien kuljetusta tai yksittäisten mökkien liikennettä varten. Jos tien varressa on lukuisia kesämökkejä tai vastaavia, saatan jopa harkita residentialia.
Päällystettyjä valaisemattomia teitä löytyy suomesta aika monesta luokasta, jopa primary-luokkaan laskettavia taitaa olla ja ainakin kaikista luokista sen alapuolelta joten valaistusta ei voi pitää luokittelukriteerinä. Samoin metsäautoteitä on hyvin eritasoisia, osaa paikalliset käyttävät oikoreitteinä paikasta toiseen jolloin sen melkein voi luokitella unclassifiediksi mutta päättyvät merkkaan käytännössä aina trackiksi.
Oma kanta siis näyttäisi olevan aikalailla ainakin alv:n ja JRA:n kanssa yhteneväinen. Tuo englanninkielisen version suora käännös ei mielestäni sovi tänne suomenmaahan sellaisenaan.
Minä olen erotellut track ja unclassified tiet niin että tie on track tyyppinen jos siinä on vain yhdet ajourat.
Eli kahden auton kohdatessa toisen on yleensä peruuteettava johonkin leveämpään kohtaan jossa
ohittaminen onnistuu. Unclassified merkintää olen käyttänyt pienille sorateille jotka luultavasti on tiekunnan
hoitamia eli ovat yksityisteitä. Näillä teillä kohtaaminen onnistuu yleensä aina kunhan vain laskee nopeuden
tarpeeksi alhaiseksi.
Toinen vaihtoehto merkitä näitä kapeita kärrytietä jotka johtavat kesäasunnoille on highway:service. Minusta
se sopii paremmin kuin highway:residential. Mutta ykkösvaihtoehtona pidän edelleen highway:track, olkookin
että kaikki navigaattorit eivät tunnista tietä autolla ajettavaksi. Mikä sinänsä on outoa koska tracktype:grade1
tarkoittaa että track on päällystetty tai siinä on käytetty maa-ainesta (savi,sora,ym) joka muodostaa kovan,
tiiviin pinnan.
Mielestäni skelan idea siitä että jokaiselle tielle kerrottaisiin ainakin surface paved/unpaved on hyvä, koska
jotkin navigaattorit antavat käyttäjän valita käytetäänkö reitityksessä sorateitä vai minimoidaanko sorateiden
osuus ajetusta matkasta. En tosin ole varma toimiiko tämä vielä OpenStreetMap karttojen kanssa, mutta jos
ei nyt niin ehkä tulevaisuudessa sitten.
Joillekin hyväkuntoisille ja kovapintaisille sorateille olen laittanut surface = compacted. Nämä ovat yleensä
olleet tertiary tason teitä joilla on ainakin kesäisin kova liikenne. Ja toisaalta pienille “pehmeille” sorateille
olen laittanut surface = gravel.
Päällysteistä tarkemmin puhuessa tulee mieleen, että olisikos tuolle unpaved / paved -jaolle jokin parempi suomennos olemassa kuin päällystetty vs. päällystämätön, (vrt. sealed / unsealed)? Päällystehän se sorakin on, kuitenkin soratie on tarkoitus merkata surface=unpaved. Paved kai sitten on lähinnä asfaltti / betoni / kivi, ehkä tuossa kannattaisi käyttää sanaa kestopäällyste? Siis esim. sivulla http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:surface - Muoks: niinhän tuossa itse siellä varsinaisessa unpaved -kohdassa onkin, taidan hiukan muokata myös johdantoon.
mkgmap on sen oppinut vajaa vuosi sitten, ja kielto vaikuttaa melko ehdottomalta: mieluummin virsta väärään kuin vaaksa hiekkatietä pitkin, ellei sitten määränpäähän ole muuta reittiä kuin kyseinen hiekkatie.
Reititysbittejä saisi kyllä Garminissa olla enemmänkin. Toki voi tehdä oman kartan, jolla mkgmap:unpaved olisi määritelty eri tavalla, jos vaikka haluaa välttää valaisemattomia teitä tai vaikka pyöräillessään teitä, joilla nopeusrajoitus on liian suuri. Pitkän aikavälin ratkaisu lienee kuitenkin se, että älypuhelimista tulee perustavaraa niin kuin tietokoneet ovat pitkään olleet. Niihin ladataan jokin avoimen lähdekoodin ohjelma, johon on toteutettu erilaisia reititystapoja.
Toisaalta, eipä laitteen välttämättä tarvitse olla puhelin, ainakin jatkossa muutaman kympin navigaattorilaitteisiin myös saanee hyvin toimivia avoimen lähdekoodin OSM-navigaattoreita, tai vaikka muutaman satasen pädeihin / tableteihin. Androidin myötä näyttää tuollaisia puhelimettomiakin erilaisiä myös navigaattoriksi sopivia pädejä olevan tulossa aika liuta markkinoille.
Itse asiassa jo nyt olen käyttänyt avoimen lähdekoodin gpsmid-OSM-navigaattoria 45 euron photonav-navigaattorissa; phoneme-alustan (wince:n päällä) kosketusnäyttönäppäimistön puutteet tekevät käytöstä vaikeampaa kuin saman gpsmidin käyttö esim. nokialaisessa kosketusnäyttöpuhelimessa, mutta eiköhän tuossakin kehitystä tapahdu jollakin aikavälillä.
Gpsmid on sillä lailla aika mukavasti muokattavissa, että esim. uusia navigointimoodeja (vaikkapa moporeititys tai tietyyppimieltymykset painotuksineen) voi tehdä pelkkiä XML-tiedostoja muokkaamalla, varsinaiseen ohjelmaan ei välttämättä lähdekoodimuutoksia tarvitse tehdä.
Ajattelin pienikokoista vesitiivistä laitetta, jonka voisi helposti asentaa polkupyörän ohjaustankoon tai pitää kädessä. Dynamosta saa muutaman watin virtaa eli riittävästi pienelle näytölle. Halvat autonavigaattorit alkavat olla siinä ja siinä, riittääkö virta. Laitteessa voisi vielä olla käännettävä kamera ja kosketusnäyttö. Muita radioita ei välttämättä tarvittaisi kuin kunnollinen GPS.
Autokäytössä suuri näyttö toiminee paremmin kuin pieni eikä haittaa ole virrankulutuksesta eikä kosteudesta.
Totta, eipä se puhelin mikään välttämättömyys ole, mutta epäilen, että pienten markkinoiden pelossa kukaan ei uskalla tehdä pienikokoista ohjelmoitavaa laitetta, jossa olisi GPS mutta ei puhelinta eikä muita tietoliikenneyhteyksiä.
Mulle opetettiin joskus tällaiset nyrkkisäännöt: asuinalueella residential, muualla unclassified jos selvästi tie josta mennään jonnekin. Jos toisen kohdatessa menee peruutteluksi niin sitten track. (tässä tracktype on myös hyödyllinen tieto!) Yksittäiselle tontille mentäessä voi service=driveway olla myös paikallaan. Jossain Suomen ulkopuolella on tullut nähtyä myös sitä, että pinnoittamaton on heti track+ tracktype=grade1, mutta se ei sovi mielestäni suomeen hyvin.
Pinnotteiden (ja muidenkin faktatietojen) kerääminen on ainakin mun mielestä olennaista. Karttoja käännettäessä voi niitä hyödyntää monin tavoin. Hyödynnän esimerkiksi omissa fillarikartoissani noita siten, että pinnoitettu pyörätie oletetaan jossain määrin nopeammaksi kuin pinnoittamaton. Samoin oletan, että mm. surface=gravel/mud on minun maantierenkailla sama kuin bicycle=no eikä mun navi reititä niille. Pimeällä kaudella myös valaistus voisi olla hyvä vaihtoehto ajonopeuteen vaikuttavana parametrina (nos navi vain tukee noita kunnolla).
Tiedon hyödyntämisessä olennaista on kattavuus ja tiedon merkkaus samalla tavalla. On paljon asioita mitä voi karttoihin tehdä jo nyt halutessaan, kunhan lähtötieto on kunnossa. Vaikkapa Garminin karttoja tehdessä tähän vaikutetaan tosi paljon tyylitiedostoilla. Viime talvena pk-seudulla kerätyt auraustiedot ovat yksi esimerkki fillaristille tärkeästä asiasta, jota voisi hyödyntään tyylitiedostoilla helposti.
Garminin reititys on sinänsä himpun heikko. Se ei noudata riittävän orjallisesti pinnoitettujen välttämistä. Samoin järkevän polkupyöräreitityksen tekeminen ei tunnu onnistuvan millään. Yksi reitiyksen ongelma on se, että ainakin mun Garmin suosii päätieverkostoa (mkgmapin road_class suuri) ja vain päätepisteiden lähellä sitten muutakin. (Myös lyhin reitti -valinnalla!) Veikkaan, että tällä pidetään tieverkosto pienenä ts. laskenta-aika nopeana.
Tuon vuoksi se päätyy helposti sille viereiselle autotielle eikä rinnalla kulkevalle pyörätielle. Koemielessä tein karttoja, missä pinnoitettu pyörätie oli luokitukseltaan moottoritien tasoista ja Garmin reititti heti pyöräteille autoteiden sijasta. Sivuoireena laskenta-aika tosin muuttui käyttökelvottomaksi, kun tieverkostoa oli liikaa. Garmin vaikuttaisi myös laskevan, että autotiellä ajetaan kovempaa (nopeusluokitus), vaikka kulkuneuvona olisi valittuna fillari. Tällä on merkitystä, mikäli tieluokitus (road_class) olisi sama, muutoin isompi tie vaikuttaa aina voittavan.
Ehkä jonain päivänä tulee navigaattori joka on vähän fiksumpi, jolle voi antaa vaikka “ei mielellään tänne jossei pakko” -tyylisiä vinkkejä. (tai ehkä opin jonkun kikan tuohon mkgmap:lla)
Vanhempi nüvi (200) taisi herjata “out of memory” jo hyvin lyhyellä reitillä (km tai pari) kun itse kokeilin aiemmin samaa, ts. primary-tasoisia pyöräteistä ja autotiet karkeasti sellaisina kuin service-tiet on oletustyylillä.
