Laskin tässä eilen yhtenäisien mml-tiestö verkkojen kokoja niiltä osin joilla overlappejä osmin tiestön/rautatiestön kanssa ei ole. Suurimmillaan teiden yhteyspituus yksittäisessä verkossa oli 887.7km koostuen 3755 mml pätkitystä waystä. Toiselle sijalle pääsi 712km/2644 kokoinen verkko. Kaikkiaan toisiinsa koskemattomia verkkoja oli hiukan yli 160000. 6% > 5km, 28% oli >1km kokoisia verkkoja ja 50% kohdalla mentiin 400m kokoluokassa.
Noita voisi ehkä harkita tarkistettavan ja upittavan verkko kerrallaan hajautetusti. Jokainen verkko lienee katsottava käsin läpi ilmakuvan kanssa / ajatuksen kanssa koska muutama luokka mappautuu useille osm tageille. Lisäksi esim. latuja saattaa olla piirrettynä osmissa ilman highway tageja (eli jäävät tarkastelun overlap ulkopuolelle, tarkoituksella) vaikka kulkisivatkin jotain pururataa tai highwayta pitkin (jota voi talvella olla mahdotonta tietää). Ei tosin ole kovin todennäköistä että niitä latujakaan on jossei teitäkään ole jollekin suurehkolle alueelle yhtään piirrettynä.
Lisäksi on sitten nuo moottorikelkkailijoidenkin sinne-tänne roiskitut reitit. Osa lienee suoraan jäljistäkin muutettuja, risteämiset teiden kanssa eivät ole solmutettuja vaikka tapahtuisivatkin samassa tasossa ja niitä rendauksen takia laiteltuja highway=path tageja riittää myös kiusana (minkä takia jätin kaikki highway=path ja snowmobile=* tagatyt overlap tarkastelusta pois). Osa reiteistä saattaisivat kulkea joitain trackkejä pitkin mutta sitä on hankala mennä sanomaan meneekö tiellä vai penkan puolella, ja lisäksi vielä kummalla penkalla kuljetaan. IMHO saavat moottorikelkkailijat selvittää ne ihan itse kun tiestö ilmaantuu siihen viereen. Muuten koko tilanne on vähän deadlockissa, kun teitä ei ole ei moottorikelkalla surveyaaja voi koittaa katsoa että missäs kohtaa tässä nyt oikeastaan tarkalleen mennään tiehen nähden, tiehen, josta ei välttämättä mitään tiedä ja ilman surveytä niitä tuskin saanee oikein ellei satu olemaan todella tuttuja reittejä entuudestaan (harva paikallinenkaan taitaa osata sanoa miten ne jossain metsissä menevät).
Nyt on kyllä pakko vetää tässä herne hyvin syvälle nenään. Reitit on ohjeistettu tehtävän gps trackin mukaan ja niin ne on pääasiassa myös tehty. Varmastikin tarkemmin kohdallaan kuin ympärillä olevat satelliittikuvista kopioidut tie-räpellykset.
Niitä ei ole alunperin haluttu risteyttää muun tieliikenteen kanssa ettei reititys “get confused” Laki kieltää moottorikelkalla tiellä ajamisen ja terve järki moottorikelkkareitillä autolla ajamisen. Miksi laittaa risteys?
Ja jos ne menee osittain teitten oikealla penkalla, osittain vasemmalla ja joissain tapauksissa ihan auraamattomilla teillä talviaikaan, niin ne menee. esim. http://www.openstreetmap.org/browse/way/98261250
Kesällä Susikaarrontie, talvella virallinen mootorikelkkareitti. Ja tässä se oikeasti menee tietä pitkin, niin se on myös risteytetty tien kanssa.
Pyydän anteeksi huonoa sanavalintaani. Tiedän kyllä että nuo ongelmat ovat pääosin ohjeistuksesta lähtöisin. Jutun pääpointti oli että noiden trackkien kohdalla jonkun moottorikelkkailijan täytyy ne tarkistaa ja sijoittaa tiehen nähden oikein, koska muilla ei käytännössä ole tietoa niiden tarkasta kulkureitistä ja jos jälkiä on käytössä yksi tai vähän niin ei ole ollenkaan ihmeellistä jos reitti poukkoilee väärälle puolelle tietä. Mutta että minusta ei ole järkevää jättää niiden takia niitä trackkejä mml:n datoista niiltä kohdin lataamasta osmiin (se että ne ovat väliaikasesti molemmat siellä ei liene ole hirveän suuri ongelma). Kun ne sitten kulkevat siellä vierekkäin voi joku moottorikelkkailija sitten asian tarkistaa ja piirtää niinkuin se menee.
Tuo “roiskitut” sana sai alkukantaiset puolustusmekanismit vauhtiin.
Mutta varmasti suurin osa kelkkareiteistä on tehty gps tracen perusteella ja ihan oikealla paikallaan. Kun kerta moottorikelkkareitit ei näy satelliittikuvissa niin tuskin niitä sitä kautta on syötetty. Olisin suositellut kelkkailijoiden kanssa keskusteluun foorumia: http://kelkkalehti.com/keskustelu/index.php?topic=75848.0
Mutta tuolla näyttää olevan pysyvyysongelmia. Toivottavasti kyseisen palstan nimimerkki maroach avainhekilönä on tavoitettavissa vastakin. - Jotenkin.
En minä oikeastaan tarkoittanut että gps trackkien avulla tekeminen olisi “väärin”, lähinnä että jos sen kelkkareitit.fi:stä löytyvän ohjeen mukaan tehtiin kovin suoraviivaisesti niin convertoitiin suoraan gpx jälki wayksi ja that’s it (“jos haluat voi poistaa pisteitä” kuulostaa aika optional jutulta). Jos niin toimitaan en usko että lopputulos on kovin laadukas, mutta jo gps:n sijoittelulla on yllättävän iso merkitys jäljen laadukkuuteen, joten en väitä etteikö niistä osa voisi olla suhteellisen hyvinkin. Yleensä gps tuottaa kuitenkin jonkun verran ajelehdintaa jos esim. korkeaa puustoa on lähellä vaikka olisi hyvinkin sijoiteltuna joten suoraan jäljestä muuntaminen ilman pientä filtteröintiä ei oikein ole imho suositeltavaa. Ja toki sillä tavallakin alkuun pääsee mutta kyllä gps sen verran yksittäisellä kerralla heittää ettei sitä tietä pitkin/penkkaa/kumpaa niistä kulkemista oikein siitä pysty määrittämään luotettavasti sen perusteella suoraan ellei todella ole selvää välimatkaa tiehen.
Maroach:in tavoittaa/tavoitta minusta ainakin ennen #osm-fi:ltä, näytti nytkin tuolla idlaavan (lumet eivät ole vielä tulleet joten ei tällä kauhean suurta kiirettä edes ole :-)).
Ei se korkea puusto, mutta ne korkeat kerrostalot. Kuitenkin aika pieni ongelma moottorikelkkailussa. Kyllä minun kokemukseni mukaan jälki sinällään on ihan riittävän tarkka kertomaan kummalla penkalla on ajettu. Isompi ongelma oli/on joidenkin reitittävien laitteiden oletusasetuksissa pyrkimys asettaa sijainti laitteen kartasta löytyvälle läheiselle tielle. Noita on korjailtu käsin ja pyydetty ajamaan uudestaan. Näitä on kuitenkin hankala löytää, eli jos sinulla on materiaalia, missä tie ja jälki on tahattomasti päällekkäin, niin mielellään siitä tuolla kelkkafoorumin palstalla kuultaisiin.
Tuo GPX syöttöhän jo OSMiin karsii pisteitä. Pitkillä suorilla jopa niin paljon että Potlatch2 ei ymmärrä jälkeä yhtenäiseksi. Olikohan raja 500m. Ja kovasti noilla foorumeilla on juteltu, että kun tekee reittiä, niin huoltoasemap pihalla häröily ja laavulla makkaranpaisto ei kuulu karttaan ikuistettavaksi. Snap pois vaan ennen kuin talletetaan se reitti.
Jäi vaivaamaan ne risteykset. Minä en oikein näe maantien ja kelkkareitin risteyksen kohdalla molempien teiden pätkimisessä ja risteyksen tekemisessä mitään mainittavaa lisäarvoa. Millään kartalla se ei näy ja kumpikaan liikennesuunta ei saa kääntyä toisen reitille. Asia on sitten eri jos esim sillan ylityksen takia kuljetaan vähän matkaa samaa tietä. Silloin risteykset tehdään ja snowmobile tagi lisätään valmiille maantielle kyseisellä pätkällä.
Meikäläisen Garre ainakin vauhkoontuu nähdessään korkeita puita. Tarkkuus huonontuu tavanomaisesta avomaan 2-3 metristä puiden häröilemään 5-6 metriin.
Enontekiöllä ja ainakin naapurikunnassa Koutokeinossa Norjan puolella teiden varsilla näkee näitä vasemmanpuoleisia liikennemerkkejä:
Tuon stop-tikkarin kääntöpuoli näyttää tältä. Tässä Sammakkojänkäntien ja Ounastien risteyksessä Metsähallituksen kelkkareitti kulkee Ounastien poikki. Noita stopkelkkareitti-tikkareita on kaksi kummallakin puolella Ounastietä. Metsähallituksen kartalla reitti on piirretty kulkemaan ottamani kuvan liikennemerkkitolppien takaa, kun taas maastossa näkyisi reitti kulkevan kuvauspaikalla selkäni takaa. Pohdin jo silloin kuinka tuo risteysalue piirrettäisiin. Pohdinta on jäänyt taka-alalle, kun moottorikelkkailu ei ole sitä ominta alaani. Talvisin kun liikun mieluummin ekologisesti omalla lihasvoimalla satulassa istuen
Voisin kyllä juu koittaa kaivaa toki jossain vaiheessa noi kaikki tien pätkät joilla menee kelkkareitti lähellä/vieressä, mutta niitä tulee sitten olemaan aika pitkä lista (tuntuman perusteella).
En ehkä vieläkään oikein onnistunut selvittämään tätä ongelma tarpeeksi selvästi :-(. Eli ei se että ne menevät päällekkäin ole ongelma vaan se ettei päällekkäisyys takaa sitä että kuljettaisiin tietä pitkin. Käytännössä tuosta ei toki ole hirveän suurta harmia kuin vain datan yhdistelyn kannalta, eli jos reitti todella kulkee tietä pitkin niin ne kaksi wayta tulisi toki yhdistää eikö? Mutta hyvä jos kelkkailijoilla olisi mielenkiintoa nuo käydä läpi, koska en oikein usko että muilla on kauhean laajalti mahdollista niitä saada yhdisteltyä oikein / päätettyä ettei kuulu yhdistää.
Hmm, ehkä potlatch karsii pisteitä tuon jälki → way muunnoksen aikana, mutta ei käsittääkseni upload niitä sieltä poistele?
Siitä en sitten osaa sanoa kuinka järkevät nuo potlatchin yksinkertaistuksen asetukset ovat. Ainakin josmin yksinkertaistajasta ei ollut jollain (ihan teiden piirtäjällä) kauhean hyvää sanottavaa.
En minä pätkimisestä puhunut vaan yksittäisen solmun lisäämisestä risteykseen. Eli solmu siihen kohtaan missä on samassa tasossa risteys (kuten muillekin “tavallisille” risteyksille tehdään), mutta tämäkin juttu oli ilmeisesti vain jonkun ohjeen seurausta (“ettei sotketa reititystä”). IMHO jos paikalla on oikeasti risteys se tulisi solmuttaa (aivan samaan tapaan kuin pyörätien ja ajotien solmuttamatta jättäminen on virhe).
Itseäni nuo osittain kiinnostavat ihan oikeastikin esim. latukarttaa ajatellen, eli saattaisin olla kiinnostunut tekemään varoitusmerkin risteämiskohtaa jolloin minua kiinnostaa mennäänkö samassa tasossa vai ei. Ja kuvittelisin että vastaavasti moottorikelkkailijoita saattaisi myös kiinnostaa vastaavanlainen varoitus toisinpäin. Pelkkä intersects ei kerro onko kyseessä todella risteys, vaikka veikkaan kyllä etteivät nuo risteykset kai pääsääntöisesti ole mitään silta/tunnelitapauksia. Silti kuten muidenkin risteysten todentamiseksi, laskisin ihan oikeasti että onko ne solmutettu risteykseksi vai ei.
Mutta kun katselee tuota, ja karttapaikka.fi karttaa ja ilmakuvia ja niitä linkittämiäsi google streetview kuvia, niin sanoisin: tästä alkaen tähän saakka piirretään highway=track (tai highway=service+service=driveway) ja sille lisätään snowmobile=designated tagi merkitsemään, että kyseessä on myös virallinen kaavoitusmenettelyllä tehty moottorikelkkareitti. Sitten noista pisteistä eteenpäin pelkkää moottorikelkkareittiä ja yhdistelyt risteyksillä. Ihan samalla tavalla kuin olen aiemmin linkittänyt sen Susikaarrontie esimerkin
Nyt kun nuo sivutiet puuttuu OSM:stä, niin piirtotapa on tämä
Oikeasti paikalla pitäisi käydä talvella katsomassa miten ne reitit silloin menee.
.
PS: Mitenkähän tuon metsähallituksen kartta_indeksi.pdf urakartaston linkkien tarkemmille pdf karttasivuille on kuviteltu toimivan. Minulla ne ei toimi.
Mielellään osm xml muodossa, niin voin maperitivellä (muuta en osaa) piirrellä ne sitten kartalle ja kysellä onko tuttuja paikkoja. Mitään en voi tietenkään taata, mutta kyllä osa kelkkailijoista on suhtautunut ihan positiivisesti näihin kartan laadun ylläpitotoiveisiin. ja jos nämä esitetään potentiaalisina ongelmakohtina, eikä suorina virheinä, niin
joo, oikeasti en tiedä yksinkertaistetaanko jälkeä gpx uploadin aikana vai kun potlatch tai potlatch2 käynnistetään. Joka tapauksessa sitä yksinkertaistetaan. Laadusta en osaa sanoa muuta kuin ammattimiestä on vaikea korvata.
Ups, tässä tuli minulle ajatuskatko, olet ihan oikeassa. Siinä aiemmin esittämässäni Susikaarrontie esimerkissä tagit vaihtuivat risteyksessä, tiet katkaistiin ja jotenkin fiksauduin tuohon. Yksi piste lisää ja yksi lisänode kumpaankin wayhin. Ei tuo ole ongelma.
Tuo pyörätie ja ajotie ei ole ihan sama asia, koska pyöräilijä voi siinä kääntyä ajotielle. Otetaan rankka ja radikaali esimerkki: Haluatko risteyksen joen ja jäätien leikkaukseen? Nehän on samassa tasossa. (ihan pikkasen yliammuttu esimerkki)
Ongelma on tietenkin se, että ihmiset ei piirrä mitään mitä ei näy kartassa, eli ensin pitäisi saada ne varoitusmerkin kelkkareitit.fi kartassa näkyville… Toisaalta, sittenhän se sotkisi sen Susikaarrontien kokonaan, kun siinä kaikki pisteet on jaettu kelkkareitin ja tien kanssa mutta mitään vaaraa ei auraamattomalla tieosuudella ole, Hmmm…Ehkä parempi laittaa ne varoitusmerkit hazard tagilla…
En minä niitä risteyksiä sinällään vastusta. Mietin vain miten kelkkailija voisi siitä omasta työstään hyötyä (eli miten voisin tämän ajatuksen heille “myydä”) Minä karttoihin jo pikkupojasta hurahtaneena olen tietenkin sitä mieltä, että kartoissa asiat pitää esittää oikein. Ongelma on vain mikä on oikein ja miksi se on oikein.
Toki. Osm xml:änä olen itse tuota mml:n dataa vain katsonut. En oikein saanut niitä oikeita gis työkaluja toimimaan riittävän hyvin niin käytin vaan sitten aiemmin tekemääni postgis kalustoa .osm:ien tuottamiseen. Katsotaan nyt jos nuo saisivat jotain lisenssipuolella aikaseksi, niin tämä tulee toivottavasti ajankohtaiseksi jossain vaiheessa (väittivät että jotain positiivista open knowledge festival olisi asian tiimoilta tapahtunut, sen tarkemmin en asiasta udellut).
Itse ajattelisin ehkä pikemminkin käsitteellisesti että ne ovat “jääsiltojen” päällä eli ei nodea kuten ei siltojenkaan tapauksessa. Mutta olet myös oikeassa että eroja tuohon mun esimerkkiin on ilman tuota ääritapaustakin.
Ehkä tuon saa maagisesti aikaan juurikin tuollaisella oveluudella että laitetaan ne ensin kartalle, mutta vain niihin mihin nodet on laitettu, ja kaikki lisää sitten nodeja suurella innolla kun tuli uus ominaisuus :-D. Auraamattomille teille kannattaisi myös laittaa snowplowing=no, ehkä sitä voisi käyttää apuna tuossa.
Mutta olet oikeassa että tuota varoituksen toteutusta täytyisi ehkä hiukan pohtia tarkemmin kuin mitä tuollainen naivi lähestymistapani teki. Vaikkakin tuo on jo hiukan eri ongelma kuin käyttötapaus jonka esitin oli, koska latujen ja kelkkareitin mennessä hetken samaa reittiä on koko se pätkä toki vaaran paikkaa kun on todennäköistä että molempia voi talvella liikkua (toisin kuin autoja auraamattomilla teillä). Myös latujen kanssa olen törmännyt tuohon samaan ongelma ettei kaikkia metsistä löytyviä autoteitä käytetä talvella autoiluun, joten jo pelkässä risteyksessäkin ei välttämättä autoista olisi tarpeen varoittaa, olen tuota hazardiakin vaihtoehtona pohtinut (mutta latujen ja kelkkareitin risteyksessä on kyllä minusta takuulla ilmiselvä vaaran paikka oli siihen laitettu hazard tagia tai ei, joten tuntuu ehkä siinä hiukan redundantilta).
Retkikartalta taisin seurata noita reittejä. Taitaa reitit ollakin vain melko summittaisesti merkitty. Liittämässä kuvassani voipi olla, että reitti kulkee lyhyen pätkän Sammakkojänkäntiellä ylittäen Ounastien, eikä olettamaani reittiä liikennemerkkien takaa. 93-tiellä sekä Suomen että Norjan puolella reitit kulkee takuuvarmasti noiden tikkaritolppien välistä. Moottorikelkkailijan pitää noudattaa pysähtymiskäskyä. Ehkä siksi olisi fiksua piirtää kelkkareitille ja (maan)tielle yhteinen piste ja varustaa risteysalue “turn restriction” -relaatioilla (moottorikelkoille vain suoraan ettepäin ja muille ajoneuvoille kääntymiskieltoja) ja kelkkareitille stop=yes -pisteet?
Liikkasenjärvi Kuopion ja Tervon rajamailla. Metsäalue oli tuotu kolmessa erillisessä importissa täsmälleen päällekkäiksi alueiksi ja täsmälleen samoilla avaimilla OSMiin. Kaksi niistä on poistunut bittitaivaaseen ja kolmatta muokkasin hieman järven muotojen vuoksi.
Kaislastenlahden etelä-länsi-luoteispuoli Kuopiossa. Tuolla metsäalueella oli alunperin kolme identtistä multipolygonia. Muokkasin länsiosan erästä järven rantaviivaa ja hupsista, metsäalueen rajaviivalla oli enemmäin kuin 500 pistettä yli sallitun (2000). Osituksella kahteen alueeseen ei ollut mitään vaikutusta. Vasta alueen ositus kolmeen osaan riitti pisteiden enimmäismäärän vähennyksen suurimmaksi jääneelle alueelle alle 2000:een. Jotain onnistuin itse kuitenkin sörssimään, kun skela on eilen tehnyt korjausliikkeen. Kainona toiveena olisi, ettei tuollaisia “megalosaurus -alue (25 x 15 km)” -importteja tuotaisi OSMiin.
PS. Voisitkos skela yv:llä laittaa pienen selosteen siitä miten sörssin, niin jatkossa tiedän miten välttää vastaavanlaisia tilanteita.
Olen samaa mieltä, että tuonnit (silloinkin, kun niihin on luvat kunnossa) pitäisi rajoittaa sellaisiksi, että kaikki alueen tavara mahtuu siististi JOSMin muistiin. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että ennen tuonnin lähettämistä ajetaan JOSMin tarkistin.
Ainakin jossain äskettäin korjaamassani multipolygonissa oli sellainen ongelma, että yksi role=inner-alue ei ollut kokonaan role=outer-alueen sisällä vaan se meni rajaa pitkin. Korjaukseni on poistaa kyseinen role=inner ja siirtää role=outer kulkemaan poistetun inner-alueen rajaa pitkin.
Josmissa voi laittaa parametrin simplify-way.max-error arvoksi halutun metrimäärän. Oletuksena taitaa olla jotain 3-4m luokkaa mikä on mielestäni paljon. Oman josmini olen parametroinut arvolla 0.5, jolla vielä tiukatkin mutkat (esim. vuoristotiet muualla kuin Suomessa) piirtyvät nätisti muuttumatta kulmikkaiksi.
Museoviraston ilmaisten paikkatietoaineistojen käyttöehdoissa http://www.nba.fi/fi/File/1658/paikkatietolisenssi.pdf
on samanlainen vaatimus kuin MML:lla: “Luovuttaessaan kolmannelle oikeuksia aineiston kopioihin tai aineistosta tehtyihin tuotteisiin tai palveluihin käyttäjän on vaadittava, että luovutuksensaaja mainitsee alkuperäislähteen tässä lisenssissä edellytetyllä tavalla.”
Lisäksi siellä on ehto “Käyttäjän tulee olla selvillä käyttämässään aineistossa mainittujen kohteiden suojelusta. Käyttäjän on ilmoitettava aineiston tai siitä tehtyjen tuotteiden seuraaville käyttäjille tieto kohteiden suojelusta ja siitä, mitä rajoituksia suojelu asettaa”
Toimii minulla, eli näyttää linkkejä, joista avautuu edelleen lisenssi ja sen perässä latausnappula. Kannattaa kokeilla eri selaimilla, ne näyttävät Atom-syötteitä usein vähän eri tavalla.
